Kun Bongariliiton jäsen löytää ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevan linnun tai kuulee tällaisesta havainnosta ulkopuoliselta, hänelle syntyy velvoite ilmoittaa havainnosta. Ilmoitus on tehtävä niin pian kuin mahdollista.

Kts. Lintutiedotuksen ilmoitusohjeet.

Velvollisuus voidaan täyttää kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

1. Tekemällä tiedotus itse joko tekstiviestillä tai selaimella
2. Pyytämällä jotakuta toista Lintutiedotuksen jäsentä tekemään tiedotus (mikäli esim. linnun hallinnassa pitäminen on vaikeaa tekstiviestin kirjoittamisen vuoksi)
3. Ottamalla yhteys Työvaliokuntaan

Muut kuin Lintutiedotuksen jäsenet toimivat tavoilla 2 ja 3.

Muut toimintatavat eivät ole hyväksyttäviä, alla mainituin poikkeuksin.

Jos tieto harvinaisuudesta on saatu viranomais- tai vastaavassa asemassa vaitiolovelvollisuuden alaisena (esimerkiksi ympäristöviranomaiset), siitä ei tiedoteta Lintutiedotukseen eikä Työvaliokunnalle. Samassa asemassa ovat Tiiran yhdistyskäyttäjät salattujen havaintojen osalta. Tällaista tietoa ei myöskään saa käyttää bongaustarkoituksessa, eikä sitä saa levittää saman vaitiolovelvollisten piirin ulkopuolelle. Tiiran yhdistyskäyttäjät voivat ottaa yhteyttä salatun havainnon tehneeseen havainnoitsijaan ja kysyä, voiko havainnon laittaa Lintutiedotukseen (tähän on BirdLife Suomen lupa).

Lintutiedotus ja pikaviestiohjelmat kuten esim. Whatsapp- ja Telegram-ryhmät.

1. Mikäli reaaliaikaisen lintutiedottamisen ryhmässä on muita kuin Bongariliiton jäseniä, pitää aina ennen tiedottamista miettiä, voiko tieto bongaustilanteen yhteydessä aiheuttaa ongelmia kohdelinnulle, ympäristölle tai ihmisille. Mikäli tällaista on pelättävissä, pitää pidättyä julkisesta tiedottamisesta ja ottaa yhteyttä Työvaliokuntaan, sillä liiton ulkopuolisten käyttäytymiseen emme periaatteessakaan pysty vaikuttamaan sen jälkeen kun tieto on levinnyt.

Tähän liittyen, mikäli tieto on levinnyt muihin reaaliaikaisiin medioihin, ja Lintutiedotukseen tulee tarkempia ohjeita esimerkiksi bongausjärjestelyista, on tiedon välittäjän vastuulla hoitaa sama tieto täydellisenä samoille kanaville, minne alkuperäinen tieto on levinnyt.

2. Kaikki tieto, niin ensitieto kuin päivityksetkin, ns. tähtilajeista (suurharvinaisuudet ** ja harvinaisuudet *) jotka sääntöjemme mukaan ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä, pitää ENSIN pistää Lintutiedotukseen, siis myös ”hektisessä bongaustilanteessa”, vaikka tiedottaminen muilla kanavilla tuntuisi ”paljon helpommalta”.

3. Lajien, joiden ilmoittaminen ohjeiden mukaan on suositeltua (pikkuharvinaisuudet (X), alue- ja vuodenaikaisharvinaisuudet) osalta otetaan käyttöön sellainen muutos, että mikäli näitä ilmoitetaan reaaliaikaisella tiedotusmedialla, niin havainto PITÄÄ ensin pistää Lintutiedotukseen. Näistä lajeista riittää ensitietoilmoitus.

Kun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva lintu on havaittu ja on oletettavissa, että bongaus sujuu ilman olennaisia ongelmia, tehdään linnusta ilmoitus Lintutiedotukseen. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä muita yhteydenottoja. Mikäli ehditään soittaa puheluja kavereille ennen kuin tieto on tullut perille Lintutiedotuksessa, kerrotaan tiedon mukana, kuka on laittanut ilmoituksen Lintutiedotukseen.

Jos et ole varma, tuleeko linnusta tehdä ilmoitus Lintutiedotukseen, tee se.

Epäselvissä tapauksissa yhteydenotto Työvaliokuntaan on suositeltavaa. Mikäli on syytä epäillä, että bongaus ei olisi mahdollista tai aiheuttaisi ongelmia, Työvaliokuntaan on otettava välittömästi yhteyttä. Työvaliokunnalla on rajalliset keinot hallita tilannetta sen jälkeen, kun tieto on alkanut levitä. Vastuu tilanteen karkaamisesta käsistä on tällöin tiedon levittäjällä.

Ensitiedotukseen tulee sisällyttää linnun tarkka paikka. Ajo-ohjeet lähetetään erillisenä päivityksenä noin kymmenen minuuttia ensitiedon jälkeen (mikäli ne eivät ole mahtuneet jo ensiviestiin). Ensiviestin lähettäjä on vastuussa niiden lähettämisestä. Ajo-ohjeeseen kannattaa sisällyttää tarkka katuosoite tai tien nimi aina kun se on mahdollista. Linnun hallinnassa pitäminen on kuitenkin aina ensisijaista.

Tilanteen muuttuessa oleellisesti (lintu poistunut tai siirtynyt merkittävästi, vanhat ajonuotit eivät päde tms.) on tiedotus tehtävä heti päivityksenä. Mikäli lajinmääritys muuttuu, on siitä tiedotettava ensihavaintoviestinä alun perin käytetyllä lajinimellä, ja mikäli laji on edelleen ilmoitusvelvollisuuden alainen, on linnusta lähetettävä ensihavaintoviesti myös uudella lajinimellä.

Päivitysviesteissä on hyvä kuvata linnun oleskelupaikkoja ja käyttäytymistä.

Muuttavan linnun suunta ilmoitetaan niin tarkasti kuin mahdollista, läheltä menneen linnun tapauksessa väliväli-ilmansuunnin (esim. NNE) ja/tai maamerkkien avulla. Lisäksi viestiin on sisällytettävä linnun korkeus, ohitusetäisyys ja -puoli sekä ohittaneesta linnusta kellonaika.

Linnun kategoriastatukseen liittyvät epäselvyydet eivät saa hidastaa tiedottamista.

Kolmessa tilanteessa voi olla perusteltua soittaa muille harrastajille ennen Lintutiedotusta: määrityksen epävarmuus, tiedotusvastuun siirtäminen toiselle tai lähitiedotus.

A. Lajinmäärityksen epävarmuus

Jos lajinmääritykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, ota yhteyttä Työvaliokuntaan.

Määritykseen liittyvä epävarmuus pidetään tiedotuksissa mukana. Muutokset (sekä määrityksen varmistuminen että epävarmuuden lisääntyminen) tiedotetaan Lintutiedotukseen ensi tilassa. Keskeneräisen määrityksen yhteydessä on syytä kertoa olennaiset tuntomerkit ja määritykseen osallistuneiden henkilöiden nimet.

Jos havainnoija on hyvin kokematon tai määritys muuten epätodennäköinen, kannattaa ilmoitus Lintutiedotukseen tehdä, kun havaintoa pidetään sen verran mielenkiintoisena, että sitä lähdetään tarkastamaan.

Jos linnusta on havaittu tuntomerkkejä, jotka viittaavat ilmoitusvelvollisuuden alaiseen lajiin ja sulkevat pois tavallisen lajin mahdollisuuden, on ilmoitus tehtävä heti. Jos tämä ehto ei täyty, toimitaan harkinnan mukaan.

B. Tiedotusvastuun siirtäminen toiselle

Mikäli lintutiedotuksen tekeminen on hankalaa, on sallittua soittaa toiselle Lintutiedotuksen jäsenelle ja pyytää tätä tekemään tiedotus. Tällöin tiedotusvastuu linnusta siirtyy soiton vastaanottajalle.

Perustellusta syystä (esim. työeste) tämä voi kieltäytyä, jolloin hän ei kuitenkaan saa tehdä mitään muutakaan havainnon suhteen (kuten levittää tietoa muille), ja tiedotusvastuu säilyy alkuperäisellä havaitsijalla.

Jos toinen bongari ottaa tiedotusvastuun, on hänen toimittava kuten ensitiedotustilanteissa.

C. Lähitiedotus

Jos ilmoitusvelvollisuuden alaisen lajin löytävä retkiporukka on hajallaan maastossa, saa porukan soittaa kokoon ennen Lintutiedotusta, kunhan myös tiedottaminen Lintutiedotukseen hoidetaan välittömästi. Useimmissa tapauksissa lähi- ja lintutiedotus voidaan tehdä yhtäaikaisesti: yksi tekstaa, toinen soittaa. Edellä sanottu pätee myös lähekkäisiin havainnointipisteisiin.

Muista aina, että ilmoitusvelvollisuuden alaisesta lajista tulee lähettää sellaiset ohjeet Lintutiedotukseen, että bongaaminen on mahdollista niiden avulla.

Jos on aihetta epäillä, että linnun tarkkaileminen voi aiheuttaa kohtuutonta haittaa linnulle, ympäristölle, maanomistajalle tai paikallisille asukkaille, on otettava yhteyttä Työvaliokuntaan, jolloin sovitaan toimintatavoista ja tiedottamisesta. TVK:n ohjeista tiedotetaan Lintutiedotukseen.

Bongariliiton jäsen ei itse päätä siitä, onko lintu bongattavissa vai ei. TVK:lla voi olla mahdollisuuksia neuvotella bongauksen järjestämisestä, ja tämän takia yhteydenotto Työvaliokuntaan on aina tarpeen myös niissä tilanteissa, joissa bongausmahdollisuudet näyttävät olemattomilta. Kaikissa tapauksissa on selvästi sovittava, kummalle (bongari vai Työvaliokunta) tiedotusvastuu jää.

Silloin kun Työvaliokunta vielä selvittää bongausjärjestelyjä eikä linnusta vielä ole tiedotettu Lintutiedotukseen, ei lintua saa lähteä bongaamaan.

Jos Työvaliokunta päätyy salaamaan havainnon, siitä ei kerrota kenellekään ennen Työvaliokunnan määrittelemän karenssiajan umpeutumista. Esimerkiksi pesivät linnut eivät usein ole bongattavissa.

Työvaliokunnalla on hallituksen vahvistama toimintaohje.

Lintutiedotuksesta saatua tietoa ei pidä, eikä saa, välittää mihinkään julkiseen mediaan, kuten lehtiin, webbipalveluihin tai sähköpostilistalle, mikäli on mahdollista, että tiedon julkistaminen saattaa aiheuttaa haittaa mm. tiedon kohteena olevalle linnulle, muulle luonnolle, paikallisille asukkaille tai Bongariliiton jäsenten bongausmahdollisuuksille.

Tietoa julkiseksi saattava Bongariliiton jäsen on vastuussa tiedon julkistamisen mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Tiedon julkistaminen aiheuttaessa haittoja, voidaan jäsen yhdistyksen sääntöjen 13§ mukaisesti sulkea Lintutiedotuksesta tai mikäli hän on tietoa julki tuodessaan toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, 4§:n 2 momentin mukaisesti erottaa liitosta.

Harvinaisuuden (suurharvinaisuus, harvinaisuus, vuodenaikaharvinaisuus ja alueharvinaisuus sekä oletettu tarhakarkuri) löydyttyä on pyrittävä tarkkailemaan sitä häiritsemättä ja toisaalta pitämään sitä hallinnassa. Lähtökohtaisesti Lintutiedotuksen viesteihin perustuvissa bongaustilanteissa atrapin käyttö on kielletty. Poikkeuksena TVK:n luvalla tapahtuva atrapointi, josta aina erikseen tiedotetaan ja ohjeistetaan TVK:n toimesta Lintutiedotuksen kautta.

Atrapin käytön keston ja volyymin tulee olla niin rajoitettua kuin mahdollista. Käytössä on aina noudatettava tarkkaa harkintaa ja otettava huomioon linnulle aiheutunut kokonaiskuormitus.

(Sen sijaan jos etistään vaikkapa syksyisiä “pieniä vihreitä” jollakin alueella, eikä etsityistä lajeista ole tullut ilmoituksia Lintutiedotukseen, voidaan atrappia käyttää. Tällöinkin tulee käyttää harkintaa keston ja volyymin suhteen.)

Suurharvinaisuuden lähestyminen valokuvaustarkoituksessa on kielletty kahden ensimmäisen bongauspäivän aikana, ellei se linnun määrittämisen kannalta ole välttämätöntä.

Valokuvaajan on kaikissa olosuhteissa huolehdittava siitä, ettei lintua kuvaamalla häiritä.

Suurharvinaisuutta ei tule pyydystää, ellei se ole välttämätöntä linnun määrittämiseksi. Tarvittaessa Työvaliokunta neuvottelee sopivasta rengastusajankohdasta.

Rengastuksesta on tiedotettava hyvissä ajoin ja pyrittävä järjestämään jäsenille mahdollisuus nähdä lintu rengastuksen yhteydessä. Rengastustoimiston rengastajille antamia ohjeita linnun pitämisestä ja käsittelystä on luonnollisesti noudatettava.

Uhanalaisista suomalaisista pesimälinnuista (esimerkiksi tunturihaukka ja rantakurvi) ei pääsääntöisesti levitetä tietoa pesimäpaikkojen lähistöltä.

Yhteydenotto maanomistajaan ja ennakkoilmoitus paikalle saapuvista bongareista (pysäköinti, liikkuminen ym.) on aina parasta tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin järjestelyissä ei yleensä ole ongelmia.

Aina kun suljetulla alueella havaitaan bongareita kiinnostava laji, siitä pitää tiedottaa normaalisti joko Lintutiedotukseen tai Työvaliokunnalle.

Suljetuille alueille, joille meneminen edellyttää kulkulupaa (sotilas- ja teollisuusalueet, vapaasatamat, eräät kaatopaikat, eräät luonnonsuojelualueet, rajavyöhyke), pyritään tarvittaessa saamaan lupa tasavertaisesti kaikille.

Mikäli yleistä lupaa ei saada, on suurharvinaisuuksien bongaus alueella kielletty. Muiden lajien kyseessä ollen itse kukin voi hankkiutua alueelle omin keinoin, lähinnä silloin, kun pysyvän luvan haltija voi ottaa vieraan mukaansa. Useimmissa tapauksissa yksittäisten lupien hankkiminen luvan myöntäjältä ei ole mahdollista eikä yrittäminen suositeltavaa.

Edellä oleva kielto mennä suljetulle alueelle, kun paikalla on suurharvinaisuus, ei koske niitä, joilla on voimassa oleva kulkulupa alueelle. Tämä perustuu siihen, että alue kuuluu luvan haltijan vakituiseen retkeilyalueeseen, eikä yhdistys voi kieltää häneltä retkeilyä. Näiden sääntöjen hengen mukaista ei ole hankkia kulkulupaa jollekin suljetulle alueelle kaiken varalta.

Ilmoitusvelvollisuuden alaisista lajeista tulee tiedottaa myös lintuasemilta. Lintuasemalla bongarin on vältettävä sen normaalin toiminnan häiritsemistä. Paikallisia rajoituksia on tarkoin noudatettava. Verkkojen ja muiden pyyntilaitteiden lähelle ei tule mennä ilman lupaa.

Bongauksen ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti Tauvon ja Rönnskärin lintuasemat.

Lintuasemalla vierailevan liiton jäsenen tulee maksaa kyseisen aseman lintuasemamaksu. Tiedot maksun suuruudesta ja tilinumeroista saa yleensä asemalta tai asemanhoitajalta.

Östra Norrskär lähiluotoineen on bongauksen ulkopuolella 10.4.–15.8., ellei toisin ilmoiteta. Myös Jurmossa on liikkumisrajoitus saaren länsipäässä 1.4.–31.7., joten rauhoitusalueella havaittua lintua ei pääsääntöisesti voida bongata. Näillä alueilla tavatuista suurharvinaisuuksista tulee kuitenkin ilmoittaa Työvaliokunnalle, joka päättää tapauskohtaisesti linnusta tiedottamisesta sekä siitä, voidaanko sitä bongata vai ei.

Tiedotusta harkittaessa on otettava huomioon, että rauhoitusalueella oleva lintu voi olla bongattavissa myös rauhoitusalueen ulkopuolelta.

1. Käyttäydy paikalla muistaen, että olet arvostetun Bongariliiton jäsen ja toivottavasti joudut tulevaisuudessa monta kertaa samaan tilanteeseen.
2. Älä pyri muita lähemmäksi ja vältä linnun ajamista lentoon.
3. Pyri aina selvittämään linnun olinpaikka yhteistyössä muiden kanssa.
4. Ota huomioon paikalle vasta tulossa olevat bongarit.
5. Usein on tärkeä sopia ennakkoon, milloin lintua lähestytään ja tiedottaa siitä.
6. Linnun lähestyminen valokuvaustarkoituksessa on kielletty kahden ensimmäisen bongauspäivän aikana, ellei se linnun määrittämisen kannalta ole välttämätöntä. Valokuvaajien on kaikissa olosuhteissa huolehdittava siitä, ettei lintua kuvaamalla häiritä. (Päätös tästä ohjeesta tehtiin sääntömääräisessä kokouksessa 21.3.1992.)
7. Lintua ei tule pyydystää, ellei se ole välttämätöntä linnun määrittämiseksi. Neuvottele tarvittaessa rengastuksesta TVK:n kanssa.
8. Autot tulee pysäköidä siten, että liikenne sujuu eikä pysäköidyistä autoista aiheudu haittaa. Pysäköidään samalle puolelle tietä.
9. Ole kohtelias ja ystävällinen kaikkia harrastajia ja tutkijoita sekä paikallisia asukkaita kohtaan.
10. Noudata suojelumääräyksiä ja suosituksia.
11. Ole kärsivällinen ja harkitseva varsinkin, jos lintu yllättäen siirtyy toiseen paikkaan. Odota, että ehditään tehdä uusi suunnitelma.
12. Älä hyväksy muiden törmäilyjä.