Syysmäärityskisa 2014

01/01/2014

Kilpailun säännöt

Kilpailu alkaa syyskuun 1. päivä 2014 ja päättyy joulukuun viimeinen päivä 2014 (1.9.-31.12). Joka kuukausi on määritettävänä kolme kuvaa, ja kuvat vaihtuvat aina jokaisen kuun alussa. Kilpailuun saavat osallistua Bongariliiton jäsenet poislukien päätoimittaja, kuvaajat ja määritysasiantuntija. Kuvien lajit on tavattu WP:n alueella pinnakelpoisesti. Kilpailussa on vain ns. reilun kaupan kuvia, eli untuvikot, risteymät ja värimuunnokset on jätetty pois. Jos kuvassa on useampi lintuyksilö, ne ovat samaa lajia, ellei erikseen mainita. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä tai tyhjästä vastauksesta nolla. Vastauksia voi lähettää vain yhden per kilpailija, ja ensimmäiseksi tullut vastaus hyväksytään. Tuomareina toimivat päätoimittaja ja määritysasiantuntija, ja mahdollisia valituksia ei noteerata. Kilpailun voittaja, eli eniten pisteitä kerännyt saa palkinnon, joka julkistetaan myöhemmin. Mikäli kilpailu päättyy tasapisteisiin, voittaja ratkaistaan arvonnalla. Palkintona on yksi paikka Kon-Tiki Toursin lintumatkalle (ks. www.kontiki.fi). Matka on suomalaisen asiantuntijaoppaan (ensisijaisesti Tuomas Seimolan) opastama. Palkinto on voimassa v. 2015–2018. Palkinnon arvo on maksimissaan 4000 euroa. Vastaukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen [email protected] aina kunkin kuun viimeiseen päivään mennessä. Sähköpostiviestin aiheeksi Määrityskilpailu.

Ratkaisun hetket

Kisa oli viime metreille kutkuttavan tiukka, ja voitto irtosi niukin naukin. Kuten huomaatte, kärjessä oli tungosta. Luulin, että viimeisen kierroksen kuvat olisivat pahoja, ja hajontaa tapahtuisi loppumetreillä, mutta kyllä tässä sellainen porukka on kisaamassa, että laatijakin on helisemässä… Kuva 10: Kaikki vastaajat olivat oikeassa suvussa, eli sirkkua siinä esitellään. Oikean lajin lisäksi ehdotettiin kelta- ja harmaapääsirkkua. Yläperän väri ei ole tarpeeksi punaruskea ollakseen keltasirkun. Pyrstösulkien kuviot, siipisulkien kovertumat, viiruinen selkä ja niska sopivat parhaiten pensassirkulle (Emberiza cirlus). Kuvan 11 sukeltaja piti olla se viimeisen kierroksen kova pala, mutta ei tätä jengiä pidättele mikään :) Suurin osa oli päätynyt lajipariin mustakurkku-/mustakaulauikku, vaikka mm. pikkuruokkiakin ehdotettiin. Kuva on eittämättä paha, mutta seuraavilla tuntomerkeillä lajin pitäisi irrota: Lintu näyttää ensinnäkin pikku-uikkumaisen palleromaiselta, ja on ikään kuin korkeaprofiilinen, mikä sopii mustakaulauikulle paremmin, kuin “litteämmälle” mustakurkku-uikulle. Mukurulla on usein selvemmät vaaleat etu- ja takareunukset koivissa, eikä mustakaulauikulla erotu veden alta vaaleaa jaloista, mikä täsmää kuvan linnun kanssa. Näillä eväillä suuri osa vastaajista oli määrittänyt pulahtajan mustakaulauikuksi (Podiceps nigricollis). Kuvan 12 linnun olivat lähes kaikki määrittäneet oikein. Ainoastaan punarinta oli saanut hajaääniä. Tasavärisen ruskea yläpuoli, lyhyt ulottuma, siipisulat joissa neljä kovertumaa, kellertävänruskeat kupeet ja ilmeisen silmäkulmajuovan takaosan värisävy sekä vaaleat (eivät kuitenkaan niin vaaleat kuin schwartzilla) koivet sopivat ruskouunilinnulle (Phylloscopus fuscatus). Syysmäärityskisan voittajaksi selviytyi Andreas Uppstu lähes täydellisellä rivillä 11/12 pistettä. Onnittelut UppAnille! Kiitokset kaikille sinnikkäille osallistujille. Kilpailun kuvat © Roni Väisänen, Tom Lindroos ja Petri Kuhno. Tulokset: Andreas Uppstu 11 Markus Lampinen 10 Markus Miettinen 10 Tero Toivanen 10 Heikki Vasamies 10 Vesa Jouhki 8 Petri Lampila 8 Pekka Suhonen 8 Kilpailun kummi on Kon-Tiki Tours, ja palkintona max. 4000 € arvoinen Kon-Tiki Toursin lintumatka.

Kierros 3/3, joulukuu

Jännäksi menee. Marraskuun kierroksella oli hajontaa jo reilusti. Kuva 7 määritettiin suurimmassa osassa vastauksia oikein. Oikean lajin lisäksi ehdotettiin rotkopunavarpusta, peltotulkkua, aavikkokiurua ja sarvikiurua. Hyvin kuvioton, pinkin-beigen-sävyinen, isopäinen pikkulintu oli siis hyvin määritetty aavikkotulkuksi (Bucanetes githagineus). Kuva 8 määritettiin kaikissa vastauksissa kiurulajiksi, mutta hajontaa oli kaitanokkakiurusta ylänkökiuruun. Siipeään näyttävä kiuru omaa lajityypilliset tummakeskustaiset keskimmäiset siiven yläpeitinhöyhenet. Tämä yhdistettynä viiruttomalta näyttävään alapuoleen auttaa määrittämään lentävän linnun lyhytvarvaskiuruksi (Calandrella brachydactyla). Kolmas kuva (9) olikin sitten lähes painajainen. Vain yksi vastaaja onnistui tämän arvo-Sylvian kanssa! Epätoivosta ja hermojen menettämisestä kertonee yksi punatulkkuvastaus :) Eniten veikattiin samettipää- ja kaspiankerttua. Lintu ei ole kuvassa kovinkaan näyttävästi esillä, mutta seuraavaa siitä saa kuitenkin irti, jos tahtoo: Selvä valkea viiksijuova, keltaiseen vivahtava punertava jalkojen väri ja ei kovinkaan alas ulottuva musta päähuppu, sekä oikein tarkkaan katsoen aavistus tummaa suttua kurkussa. Samettipääkertulla on usein lihanpunertavat jalat, eikä viiksijuovaa ole ja pään mustan muoto on erimallinen. Mustan hupun muodon vuoksi lienee moni päätynyt kaspiankerttuun… Kyseessä on ad tummapäinen naaras mustakurkkukerttu (Sylvia rueppelli). Kärjessä näyttää viimeiselle kierrokselle lähdettäessä tältä: Andreas Uppstu 8 Vesa Jouhki 7 Markus Lampinen 7 Markus Miettinen 7 Tero Toivanen 7 Heikki Vasamies 7 Paul Boijer 6 Petri Lampila 6 Kalle Hiekkanen 5 Pekka Suhonen 5 Kilpailun kummi on Kon-Tiki Tours, ja palkintona max. 4000 € arvoinen Kon-Tiki Toursin lintumatka.

Kierros 2: Lokakuu

Kuva 4: Ei tuottanut juurikaan vaikeuksia, oikean vastauksen lisäksi veikattiin sepelrastasta. Alta kokomusta, suht pitkäpyrstöinen lintu, jolla pitkähkö, pikkuisen kaarevanoloinen nokka ja toisesta siivestä juuri ja juuri pilkottava oranssi käsisiiven kuvio paljastavat lajiksi sympaattisen rotkorakkelin (Onycognathus tristramii). Kuva 5: Aiheutti jo pientä hajontaa. Phylloscopus-suvussa pysyivät kaikki, mutta ehdotettuja lajeja löytyi oikean lisäksi kanariantiltaltti, vuoriuunilintu ja iberiantiltaltti. Käsisiiven ulottuma on pitkä, vaikkakin linnun katselukulma on hankala täysin yksiselitteisen kuvan saamiseksi. Kuvan Phyllarin väritys, sekä jalkojen vaalea väri siipikaavion kera viittaavat kuitenkin vahvasti pajulintuun (Phylloscopus trochilus). Kuva 6: …oli paha. Yhdeksän vastaajaa ehdotti peltosirkkua, yksi kivikkosirkkua. Uloimman pyrstösulan kuvio lienee tällä yksilöllä hämäävä (sopii hyvin peltosirkulle), mutta toiseksi uloimman pyrstösulan kuvio näkyy tarkkaan katsoen uloimman läpi, ja sopii paremmin ruostekurkkusirkulle. Kurkun väri on kieltämättä makuasia, mutta sävy ei ole niin keltainen, kuin peltosirkulla, mikä näkyy siinä varjokohdassa, joka ei ole palanut auringossa puhki. Vatsan punerrus on hyvin syvä ja voimakas, mutta näin räikeästi valottuneessa kuvassa se ei ehkä ole kovin luotettava tuntomerkki. Linnulla on myös harmaa rintavyö, mikä sulkee kivikkosirkun ulos. Kuvassa kököttää siis ruostekurkkusirkku (Emberiza caesia). Pistetilanne kärjessä on nyt seuraava: Andreas Uppstu 6 Paul Boijer 5 Vesa Jouhki 5 Markus Lampinen 5 Markus Miettinen 5 Tero Toivanen 5 Heikki Vasamies 5 Sebastian Andrejeff 4 Kalle Hiekkanen 4 Petri Lampila 4 Pekka Suhonen 4 Sami Tuomela 4 Janne Riihimäki 3 Teppo Valle 3 Kilpailun kummi on Kon-Tiki Tours, ja palkintona max. 4000 € arvoinen Kon-Tiki Toursin lintumatka.

Kierros 1: Syyskuu

Kuten luvattu, helpoilla lähdettiin liikkeelle tässä syyskisassa 2014. Kuvassa 1 kahlailee kahlaaja, jonka pää on piilossa. Kellertävät – eivät kuitenkaan kirkkaankeltaiset – jalat saivat muutaman vastaajan hairahtumaan keltajalkaviklon suuntaan. Myös tundrakurppeloa ehdotettiin kerran ja rämekurppeloa toisen kerran. Kuviointi ja väritys eivät oikein sovi minkäänpukuisiin kurppeloihin. Suurin osa vastaajista päätyi oikeaan lajiin, eli liroon (Tringa glareola). Kakkoskuva oli kierroksen helpoin. Kahta lajia ehdotettiin: kolme etelänsatakieltä, ja loput satakieliä. Satakieltä (Luscinia luscinia) puoltaa kauttaaltaan aika kylmänsävyisen (harmaamman/tummemman) ruskea väritys, sekä tummahkon punaruskea pyrstö. Etelänsatakielen pyrstö on yleensä kirkkaamman ja vaaleamman oranssi. Käsisulkien kärkiä on näkyvissä kahdeksan, mikä on lintukirjoista tuttu tuntomerkki, liekö sitten maastossa kovinkaan luotettava? Lisäksi alaperässä useammin heikkoa kuviointia kuin etelänsatakielellä. Kuva numero 3 osoittautui vaikeammaksi, kuin laatija kuvitteli. Kaikki vastaajat kahta lukuunottamatta pysyivät oikeassa suvussa (1 punaperätasku- ja 1 kaspiankerttuvastaus löytyi), eli kultarinnasta on kyse. Yksi vastaaja veikkasi taiturikultarintaa ja kuusi oliivikultarintaa. Varjoisassa lehvistössä luuraileva Hippolais näyttää vähäväriseltä, ja tertiaalien siipipaneeli on kieltämättä selvä. Pitkä käsisiiven ulottuma vahvan paneelin kanssa poistaa taiturikultarinnan mahdollisuuden. Linnussa on kuitenkin kellertävää sävyä ja pään ja nokan voi aistia olevan suht pienet, joten oliivikultarintaa siitä ei saa. Kokoahan on todella vaikea todeta tällaisesta yksittäisestä kuvasta, joten sitä on turha kommentoida. Kyseessä on kuitenkin kotoinen kultarinta (Hippolais icterina). Ensimmäisen kierroksen 3 ja 2 pistettä saaneet: Paul Boijer 3 Vesa Jouhki 3 Petri Lampila 3 Markus Lampinen 3 Tero Toivanen 3 Sami Tuomela 3 Andreas Uppstu 3 Sebastian Andrejeff 2 Kalle Hiekkanen 2 Markus Miettinen 2 Janne Riihimäki 2 Valtteri Salonen 2 Pekka Suhonen 2 Teppo Valle 2 Heikki Vasamies 2 Jorma Vickholm 2 Kilpailun kummi on Kon-Tiki Tours, ja palkintona max. 4000 € arvoinen Kon-Tiki Toursin lintumatka.

-