Uutiskategoria: 2012

WP:n neljäs täplärastas Corvolla

31/12/2012

Syksyn eteneminen toi Corvon miehittäjille mieluisan yllätyksen, kun brittiläinen lintumies Darryl Spittle löysi Fojon laaksosta pienen punaselkäisen rastaan. Ensihavainnon jälkeen lintu oli hetken kadoksissa, kunnes palasi löytöpaikalle. Tässä vaiheessa lintu määrittyi täplärastaaksi (Hylocichla mustelina).
Tieto megalöydöstä saavutti saaren muut miehittäjät nopeasti ja porukka kasaantui yhdeksi tiiviiksi ryhmäksi. Jenkkirastaiden luonteen mukaisesti lintu ei ollut helposti havaittavissa vaan näyttäytyi vain hetkittäin. Vaikeista olosuhteista ja linnun arkuudesta huolimatta kaikki miehittäjät näkivät linnun ensimmäisen päivän aikana, mukana 4 suomalaista miehittäjää.
Lajista on aikaisemmin havainnot Azoreilta, Islannista ja Iso-Britanniasta.

Toinen aalto

22/12/2012

Ns. toinen aalto poistumassa Utöstä kaksikymmentäneljä tuntia ilmoituksen ”UUSI” jälkeen! Ainakin 114 bongaria kävi hoitamassa tämän tajunnanköyrijän vuorokaudessa ennen maailmanloppua 21.12.12 12.12. Hyvä me! Kuvassa Mikat ja Vesa, kaikki nousussa. Jussi Lindström/

Suohaukkamysteeri Padasjoella

20/12/2012

Kuvaajaharrastaja Erik Jokinen kuvasi Padasjoen Arrakoskella 26.8. poikkeuksellisen näköisen ruskosuohaukan, joka tämän hetken (1.9. klo 04.00) valossa on saanut kommentteja jotka puoltaisivat tuntomerkkien viittaavan siperiansuohaukkaan (Circus spilonotus). Laji olisi uusi sekä Suomelle että WP:lle. Uutinen elää uusia kommentteja odotellessa…

Suomen toinen rama

20/12/2012

Porvoon Söderskärillä alunperin vaaleakultarintana ilmoitettu Iduna osoittautui tarkemman tutkiskelun tuloksena 3.10. Suomen toiseksi aavikkokultarinnaksi (Iduna rama), mikäli havainto hyväksytään. Hiljattain pikkukultarinnasta omaksi lajikseen erotettu kaukovieras havaittiin ensimmäisen kerran Ahvenanmaan Signilskärillä 1997. Kuvia Söderskärin ramasta Tarsigerissa.

Amerikanmustalintu vuodelta 1926

20/12/2012

Kari Kaunisto ja Ari Karhilahti löysivät Turun Yliopiston Eläinmuseolla työskennellessään lintukokoelmista amerikanmustalinnun (Melanitta americana), joka oli saatu 16.5.1926 Kökarista. Havainto on näin ollen Suomen ja Euroopan ensimmäinen.

Kettusirkku Utössä

20/12/2012

Suomen ensimmäinen, ja WP:n neljäs kettusirkku (Passerella iliaca) löytyi 20.12. rarisaarena tunnetusta Utöstä. Aiemmin tänä talvena sama laji oli bongattavana Viron Haapsalussa ollen siis WP:n kolmas havainto. Kuva lajista toistaiseksi ainakin Tarsigerissa.

Ernie Davis rikkoi 800 wp-pinnan rajan

08/12/2012

Brittiläinen Ernie Davis rikkoi 8.12.2012 maagisen 800 wp-pinnan rajan kettusirkulla Viron Haapsalussa. Häntä ennen vain brittiläiset Chris Bell ja Richard Bonser ovat yltäneet samaan suoritukseen. Davis aloitti aktiivisen wp-bongauksen vuonna 2004, mutta vuodesta 1984 lähtien hän on kerännyt hyvin aktiivisesti brittien pinnoja. Omalla listallaan hän nostaa TOP-3 kovimman havainnon joukkoon piikkipyrsökiitäjän, varjostajahaikaran ja punajalkasuulan. Jatkossa hän toivoo näkevänsä wp:llä muun muossa loistokerttulin, eskimokuirin, idänpikkusiepon, sinikerttulin ja valkosilmävireon.

Palojärvi Suomen toinen 750 lajin WP-listaaja

03/12/2012

Viron Haapsalun kettusirkku on Hannu Palojärven WP-pinna numero 750, mikäli laji hyväksytään. Suomalaisporukka hoiti lajin listalleen manantaina 3.12. Aikaisemmin suomalaisista vain Markku Santamaa on katkaissut 750 lajin rajapyykin. Toimitus ja Bongariliitto onnittelee!

Karno Mikkola 70 vuotta

30/11/2012

Bongariliiton kunniapuheenjohtaja Karno Mikkola täyttää tänään, 30.11.2012, 70 vuotta. Liitto onnittelee Karnoa ja kiittää häntä liiton hyväksi tekemästään työstä. Hyviä havaintoja ja retkiä, Karno!

Pekka Alho Vuoden bongari

29/11/2012

Varsinaissuomalainen pitkänlinjan lintuharrastaja ja bongari Pekka Alho kutsuttiin Vuoden bongariksi 2012. Pekka on toiminut pitkän harrastusuransa aikana mm. Bongariliiton hallituksessa ja työvaliokunnassa. Erityisesti työvaliokuntavuosina hän neuvotteli useita bongauksia suljetuille alueille. Suuri yleisö tuntee hänet kastanjasirkun ja munkkikorppikotkan löytäjänä. Molemmat havainnot olivat Suomen ensimmäiset kyseisistä lajeista. Pekasta ja hänen ajatuksistaan lisää tulevassa vuosikirjassa.