Uutiskategoria: 2019

Porin Yyterissä Suomen 3. suippopyrstösirri

25/08/2019

Sunnuntaiaamuna 25.8. Lintutiedotukseen pamahti syksyn ensimmäinen suurharvinaisuus. Pori iski jälleen ja Yyterin lietteiltä ilmoitettiin Suomen kolmas suippopyrstösirri (Calidris acuminata). Linnun löysivät LilTa, JärMi ja kumppanit. Tätä kirjoitettaessa ei muuta tietoa havainnosta vielä ole. Edellisestä suippopyrstösirristä onkin vierähtänyt jo melkein tasan 9 vuotta, 27.8.2010 laji oli bongattavissa Espoossa. Suomen ensimmäinen nähtiin 23.8.1984 Kotkan Hovinsaaressa.

Kevätkokouksen päätöksiä 9.3.2019

07/08/2019

Kevätkokouksen päätöksiä 9.3.2019:

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin lauantaina 9.3.2019. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräisesti yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajienkertomus vuodelta 2018. Asiakirjat hyväksyttiin ja tili- ja vastuuvapaus myönnettiin asianomaisille luottamushenkilöille. José Luis Copete piti esitelmän kevätkokouksen jälkeen otsikolla: ”Iberian Peninsula and Morocco: The local Reed Warblers ambiguus and Flycatchers iberiae vs speculigera. Their taxonomy and identification.”

Hallitus järjestäytyi Tvärminnessä 2019

07/08/2019

Bongariliitto ry:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin Hangon Tvärminnen tutkimusasemalla 02.-03.02.2019.
Toimielimet jatkavat pitkälti samanlaisina. Merkittävimpänä muutoksena on TVK:n uusi kokoonpano, jossa uutena jäsenenä ja TVK:n sihteerinä toimii Jari Laitasalo. Pitkäaikainen ja arvostettu Jörgen Palmgren päätti tehdä tilaa TVK:ssa nuoremmille. Bongariliitto kiittää Jösseä pitkästä työskentelystä yhdistyksen hyväksi!
Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin Markus Lampinen ja sihteeriksi nimitettiin Sebastian Andrejeff. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja Petteri Mäkelä, Janne Aalto, Sebastian Andrejeff, Matias Castren, Antti Peuna, Markus Lampinen, Heikki Vasamies, Jari Laitasalo ja Petri Kuhno sekä varajäsen Janne Koskinen. Taloudenhoitajana jatkaa Matias Castrén ja jäsensihteerinä Ina Tirri. Lintutiedotuksen johtoryhmän jäseniksi valittiin Janne Aalto, Martin Helin, Matias Castren, Markus Lampinen ja Petteri Mäkelä. Työvaliokuntaan jäseniksi valittiin: Janne Aalto, Jari Laitasalo (siht.), Mika Ohtonen, Jussi Salokorpi ja Jorma Vickholm. Pinnatoimikunnan jäseniksi valittiin Markku Santamaa, Jörgen Palmgren, Heikki Vasamies ja Andreas Uppstu. Pinnaritoimikunnan jäseniksi valittiin Sami Tuomela, Tero Linjama, Matias
Castren, Antti Peuna ja Markku Santamaa
 
IMG-20190202-WA0010
Kuva: Markus Lampinen

Sääntömääräisen syyskokouksen päätöksiä 16.11.2019

07/08/2019

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matias Castrén

Hallituksen jäseniksi valittiin:

Janne Aalto

Sebastian Andrejeff

Janne Koskinen

Jari Laitasalo

Kalle Larsson

Jussi Salokorpi

Antti Peuna

Heikki Vasamies

Varajäsenten lukumääräksi vahvistettiin kaksi

Hallituksen varajäseniksi valittiin Petri Kuhno ja Paavo Sallinen

 

Birdlife Suomen edustajistoon valittiin viisi edustajaa:

Janne Aalto

Sebastian Andrejeff

Janne Koskinen

Kalle Larsson

Paavo Sallinen

Päätettiin, että yhdistyksen jäsenmaksu on 35 € ja Lintutiedotuksen vuosimaksu on 25 € vuodeksi 2020 Hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodeksi 2020. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodeksi 2020. Toiminnantarkastajiksi vuodeksi 2020 valittiin edelleen Olavi Kemppainen ja Petteri Mäkelä. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin edelleen Kari Korhonen ja Markus Lampinen. Julkistettiin Vuoden Bongari 2019 – Jörgen Palmgren. Hallitus onnittelee! Liitteenä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020: Kokouksen jälkeen William Velmala piti esitelmän otsikolla Oppi tulee idästä – syysretki Khurkhin lintuasemalle Mongoliaan.

Tule Bongariliittoon toimihenkilöksi

07/08/2019

Toimihenkilöhaku ensi vuodelle on auki. Bongariliiton hallitus järjestäytyy ensi tammikuun lopussa, ja samalla hallitus nimittää uudet toimihenkilöt. Toimihenkilöt auttavat hallituslaisia toteuttamaan yhdistyksen kokouksessa jäsenten hyväksymän toimintasuunnitelman. Bongariliitolla on viisi eri toimikuntaa.   Lintutiedotuksen johtoryhmä vastaa Lintutiedotuksen kehityksestä, toimivuudesta ja korjaa tarvittaessa väärin lähetettyjä tekstiviestejä. Lintutiedotuksen johtoryhmää vetää hallituksen nimitetty jäsen, Lintutiedotusvastaava.   Pinnaritoimikunta vastaa Pinnarin listojen perustamisesta sekä Pinnarin ylläpidosta ja kehitystoiminpiteden määrittelystä ja ohjauksesta yhdessä toimittajan kanssa. Lisäksi se vastaa pinnojen laskentaohjeista esimerkiksi WP:n osalta. Pinnaritoimikuntaa vetää hallituksen nimitetty jäsen, Pinnarivastaava. Työvaliokunta (3-5 jäsentä) antaa ohjeita ja neuvoja bongaustilanteiden järjestelystä ja tiedottamisesta, osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin paikallisten asukkaiden ja asianosaisten lintuharrastajien kanssa sekä valvoo bongareiden käyttäytymistä bongaustilanteiden yhteydessä. TVK:ta vetää hallituksen nimitetty jäsen, TVK:n puheenjohtaja. Tiedotus- ja vuosikirjatoimikunnan tehtävä on viestittää jäsenistölle yhdistyksen ajankohtaisista asioista ja päivittää kotisivuille rariuutisia (Suomi / WP ja maailma). Lisäksi vastuualueena on yhdistyksen vuosikirjan toimittaminen, taitto ja painatus. Tiedotus- ja vuosikirjatoimikuntaa vetää tiedotusvastaava ja päätoimittaja. Ohjelmatoimikunnan vastuulla on järjestää yhdistyksen sääntömääräiseen kokoukseen ohjelmaa. Tarvittaessa se järjestää ohjelmaa myös muihin yhdistyksen tapahtumiin kuten pikkujouluihin. Ohjelmatoimikunta pyrkii järjestämään Ahvenanmaarallin keväällä 2020. Toimikuntaa vetää hallituksen jäsen, ohjelmavastaava. Mielessä olevia kehitysideoita saa myös lähettää, vaikka ei olisi toimihenkilötoiminnassa mukana. Ilmoittakaa, vanhat toimihenkilöt sekä uudet, halukkuudestanne 24.1.2020 mennessä ([email protected]). Toimariudesta saa myös jotain takaisin, sillä Bongariliiton edellisen ja tulevan vuoden toimijoille sekä hallitukselle järjestetään virkistäytymisilta. (11.12.2019/andse)

Pinnarin hitaus ja muutostyö

07/08/2019

Pinnarin listojen avaaminen on ollut viime aikoina kohtuuttoman hidasta. Hallitus päätti tilata Poutapilveltä muutostyön. Tässä työn sisältö:
”Ratkaisu olisi listojen välimuistittaminen ja välimuistin generoinnin siirtäminen havaintojen         tallennuksen yhteyteen. Eli välimuisteja ei päivitettäisi ajastetusti vaan niitä päivitettäisiin aina     tallennusten yhteydessä. Näin päästään parhaaseen lopputulokseen niin laadullisesti kuin         ajallisestikin. Tällä muutoksella pinnalistat generoituisivat samalla aikaviiveellä kuin muutkin         palvelun sivut.” (Sampo Kunttu)
Työ valmistuu tammikuun aikana.
(29.12.2019/andse)

Bird Alarm kokeilujakso 2019

16/07/2019

uoden 2019 toimintasuunnitelmaan on kirjattu ”Selvitetään mahdollisuudet siirtyä pelkästään sovelluspohjaisen lintutiedotusjärjestelmän (esim. BirdAlarm) käyttöön, ja laaditaan asiasta tarvittaessa esitys yhdistyksen kevät- tai syyskokoukseen.” Tämän tiimoilta pyysimme Bird Alarmilta ilmaisen kokeilujakson Bongariliiton jäsenille. Kannattaa siis ladata applikaatio ja testata sen toimivuutta. Tuleeko viestit hyvin perille, ja onko niitä helppo lähettää. Lisäksi kannattaa testata kuvien, äänien ja kommenttejen lähettämistä applikaatiossa. Liitteenä pikaohje. Huomatkaa, että Bird Alarmin applikaatio on suomeksi, mutta kotisivuilla vain osa suomennettu.

Uutta tietoa Helsingin isolepinkäisestä vuodelta 2009

04/07/2019

Helsingin Seurasaaressa oleili 6.12.2009-13.1.2010 isolepinkäinen, jonka pukutuntomerkit viittasivat siperialaiseen sibiricus-alalajiin. Moni bongari kävi katsomassa tätä päällisin puolin tavallisesta isolepinkäisestä poikkeavaa lintua, joka joidenkin taksonomioiden mukaan kuuluu taigaisolepinkäisen (Lanius borealis) alle, eikä isolepinkäisen. Euroopasta sibiricus-alalajista on toistaiseksi vain yksi DNA:n avulla varmistettu havainto, Norjasta marraskuulta 1881. RK tutki alalajin määrityskriteerejä monta vuotta, mm. ulkomaisten museonäytteiden kautta. Tehtyjen tutkimusten perusteella sibiricus/borealis-tyyppiset linnut kyllä keskimäärin eroavat ulkonäöltään nimialalajin isolepinkäisestä, mutta erot ovat niin pieniä, että yksittäisten lintujen määrittäminen harvinaisuutena Länsi-Euroopassa ei nykykäsityksen mukaan ole mahdollista ilman DNA-näytettä. Aleksi Lehikoisen aiheesta kirjoittama määritysartikkeli ilmestyi Linnut-lehdessä 3/2018. Seurasaaren lepinkäistä tarkkailleet harrastajat huomasivat, että lintu pudotti oksennuspallon. Olavi Kemppainen oli perillä DNA-analyysin mahdollisuudesta ja toimitti oksennuspallon RK:lle. Näytteestä lähetettiin sittemmin analysoitavaksi osia kahteen eri otteeseen ja eri yliopistoon, mutta tuloksia ei saatu. DNA:n eristäminen oksennuspallosta ei ole suoraviivaista muun muassa siksi, että tarkasteltavan yksilön DNA:ta on oksennuspallossa jo lähtökohtaisesti vähän ja lisäksi mm. ruoansulatuskanavan entsyymit ja bakteerit voivat hajottaa DNA:ta. RK päätti testauttaa Seurasaaren linnun näytteen vielä kertaalleen, kun se kuuli, että Uppsalan yliopistossa oli optimoitu molekyylimenetelmiä juuri vastaavanlaiseen analyysiin. Taustalla oli Ruotsin Öölannissa 2017 havaittu isolepinkäinen, joka niin ikään näytti sibiricus-alalajin edustajalta. Kyseiseltä yksilöltä onnistuttiin eristämään DNA:ta sekä ulostenäytteestä että oksennuspallosta. Analyysin mukaan kyseisen yksilön DNA-profiili tosin sopi excubitor-isolepinkäiseen. Joka tapauksessa Uppsalassa tuntui nyt olevan paras osaaminen tämän kyseisen ongelman selvittämiseen ja osa Seurasaaren linnun näytteestä lähetettiin sinne. DNA:n eristys onnistui kuin onnistuikin ja analyysin mukaan Seurasaaren linnun mitokondrio-DNA sopii sibiricus-alalajiin. RK ottaa tämän tiedon myötä havainnon uudelleen käsittelyyn tulevissa kokouksissaan. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että DNA ei ole välttämättä niin ehdoton tuntomerkki kuin yleisesti ajatellaan. Yleisimmin käytetty mitokondriaalinen DNA ei esimerkiksi sulje pois risteymiä tai vaihettumisvyöhykkeen yksilöitä. Seurasaaren lepinkäisen tapauksessa excubitor, sibiricus ja borealis eroavat toisistaan vain kolmen nukleotidin osalta nyt analysoidulla geenialueella. Epävarmuuksistaan huolimatta mitokondrio-DNA:n on kuitenkin katsottu monissa tapauksissa antavan riittävästi tukea pukutuntomerkkien perusteella tehdylle määritykselle, jotta julkaisukriteerit täyttyvät. Yksi esimerkki on sepeltaskun stejnegeri-alalaji, jonka osalta Euroopassa on ainakin toistaiseksi valittu sellainen käytäntö, että mitokondrio-DNA puoltaa julkaisemista stejnegerinä, vaikka se ei tosiasiassa sulje pois mahdollisen vaihettumisvyöhykkeen yksilöitä. Bongariliiton hallitus myönsi apurahan, jolla tutkimus rahoitettiin täysimääräisesti. RK kiittää Bongariliittoa ja KemOlia, joka valveutuneena oivalsi kerätä aikoinaan linnun oksennuspallon talteen DNA-näytettä varten. RK:n Facebook-sivulla juttu kokonaisuudessaan kuvan kera.

IOC:n WP-lista 9.2

02/07/2019

Uusin IOC: WP-listapäivitys 9.2 on julkaistu. Mukana IOC splitit ja lumpit ja Espanjan uudet C-lajit sekä muutamia lisäyksiä / korjauksia C lajien maihin. Myös afrikantäpläkyyhky Speckled Pigeon (Columba guinea) lisätty listalle WP:lle uutena lajina Irakista.

Halikonlahdella Suomen 3. ruskopääsirkku

21/06/2019

Juhannusaaton taikaa jälleen kerran. Marko Kaukinen löysi Halikonlahden jätevesipuhdistamon multakasoilta Suomen kolmannen ruskopääsirkun (Emberiza bruniceps). Viimeksi tämä laji nähtiin Suomessa vuonna 1996, jolloin oli erityisen kuuma rariputki. Mainittakoon tältä jaksolta vihermehiläissyöjä, kaksi ylänkökiurua, vaaleakultarinta, samettipääkerttu ja juhannuksena löytynyt aavikkotylli. Ruskopääsirkku nähtiin ensimmäistä kertaa 26.5. Kirkkonummen Kantvikissa, ja parin viikon päästä 7.6. löytyikin jo toinen yksilö Mustasaaren Brändövikistä. Molemmat havainnot silloinen RK dumasi D-kategoriaan. Vuoden 1996 RK-katsauksessa mainitaan: ”Tämän lajin — kuten tietysti monen muunkin lajin kohdalla status saattaa hyvinkin muuttua tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa RK päätti kuitenkin ottaa saman kannan kuin lähes koko muukin Eurooppa ja tulkita nämä yksilöt todennäköisesti tarhakarkulaisiksi.”