Uutiskategoria: 2025

Bongariliiton 40-vuotisjuhlassa julkistettiin ansiomerkkien saajat. Lisäksi vuoden bongari -kiertopalkinnon saajaksi julkistettiin Christa Granroth. Helsinkiläinen Granroth retkeilee sinnikkäästi Helsingin keskustan alueella ja on löytänyt suuren määrän syksyisiä pieniä vihreitä. Granroth näyttää esimerkkiä lähiretkeilyn merkityksestä ja tiedottaa kiitettävästi havainnoistaan. Lähivuosien kovimmaksi löydöksi nostetaan viime syyskuun lapinuunilintu Helsingin tähtitorninmäeltä.

Bongariliiton esityksestä BirdLifen kultainen ansiomerkki myönnettiin Jörgen Palmgrenille. Myös muille kerhon toimihenkilöille jaettiin ansiomerkkejä. Alla on BirdLifen tiedote:

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin espoolaiselle Jörgen Palmgrenille pitkäjänteisestä ja monipuolisesta lintuharrastuksen ja lintuyhdistystoiminnan hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkki luovutettiin eilen Bongariliiton 40-vuotisjuhlassa Vantaalla.

Jörgen Palmgren on edistänyt suomalaista lintuharrastusta ja lintuyhdistystoimintaa yli viiden vuosikymmenen ajan. Hän toimi Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan hallituksessa ja useassa toimikunnassa yhdistyksen alkuvuosina 1970-luvulla ja lintuasematoimikunnassa vuoteen 2014 saakka. Ahvenanmaalla sijaitsevan Lågskärin lintuaseman miehitys- ja havaintovastaavana hän on ollut yli 30 vuotta.

Lähes yhtä pitkään hän on toiminut harvinaisista linnuista kiinnostuneiden harrastajien valtakunnallisessa Bongariliitossa, muun muassa yhdistyksen hallituksessa, toimikunnissa ja Bongari-lehden toimituksessa. Vuonna 1974 hän oli mukana perustamassa rariteettikomiteaa, jolla luotiin pohja nykyiselle lintuharvinaisuushavaintojen arviointijärjestelmälle Suomessa, ja toimi komitean jäsenenä vuoteen 1984 asti.

Palmgren on myös ansioitunut rengastaja ja aktiivinen useissa seurantahankkeissa. Työskennellessään aikanaan Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa hänellä oli tärkeä rooli lajitietokantojen kehitystyössä.

Suuren yleisön tietoisuuteen Palmgren on tuonut lintuaiheista osaamistaan Ylen Naturväktarna-ohjelman vakioraatilaisena sekä useilla lintukirjoilla, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Kirjojen lisäksi Palmgren on kirjoittanut lukuisia artikkeleita lintulehtiin.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin yhdeksälle Bongariliiton jäsenelle: Mika Bruunille, Annika Forstenille, Sampo Laukkaselle, Petteri Mäkelälle, Mika Ohtoselle, Juha Piipposelle, Markku Santamaalle, Ina Tirrille ja Heikki Vasamiehelle.

Lisäksi Bongariliiton BirdLife-ansiomerkit jaettiin Sebastian Andrejeffille ja Andreas Uppstulle.

Bongariliiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin etänä 18.11.2025. 

Yhdistyksen jäsenmaksuksi päätettiin 38 € sekä Lintutiedotuksen vuosimaksuksi päätettiin 27 € vuodelle 2026. Ei siis muutosta.

Toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2026 hyväksyttiin (ks. liitteet alla).

Vuonna 2026 hallituksen puheenjohtajana jatkaa Matias Castrén.

Hallitukseen valittiin seitsemän muuta jäsentä: Ahti Ihonen, Artturi Jalli, Juha Kettunen, Veikka Kosonen, Aleksanteri Pikkarainen, Paavo Sallinen ja Sami Tuomela.

Hallituksen kokoonpano muuttui tällä kertaa tavallista enemmän. Uusia hallituksen jäseniä ovat Artturi Jalli, Juha Kettunen ja Veikka Kosonen. Pois jäivät Sebastian Andrejeff (sihteeri vuodesta 2015), Janne Koskinen (hallituksessa vuodesta 2018), Antti Peuna (vuodesta 2017) ja Janne Riihimäki (vuodesta 2021). 

Perinteistä poiketen syyskokouksessa ei nähty esitelmiä eikä julkistettu vuoden bongaria. Tähän on syynä se, että tulevana lauantaina, 22.11.2025, on Bongariliiton vuosijuhla Vantaalla. Silloin on luvassa ohjelmaa ja vuoden bongarin julkistus.

Esitelmien paikat ovat täynnä. Voit kuitenkin ilmoittautua jonotuspaikalle tai ilmoittautua etäosallistujaksi. (Etä)osallistujaksi voi ilmoittautua tästä linkistä vielä huomiseen 19.11.2025 asti. Luvassa on:

• klo 11.00–12.15 BirdLife Suomen järjestöohjelmaa (striimataan etäosallistujille)
  • Lintuatlaksen alustavia tuloksia
  • Ajankohtaisia tietoiskuja: vuoden lintu, SOTKA-hanke, uusi lintukurssimateriaali

• klo 12.15–13.00 Lounas

• klo 13.00–17.00 Bongariliitto 40 vuotta (striimataan etäosallistujille)
  • 13.00–13.15 Aloitus
  • 13.15–14.15 Petteri Mäkelä: Miten löytää harvinaisia lintuja?
  • 14.15–15.15 Pierre-André Crochet: Chasing 950 species in the Western Palearctic: Tales of travels to far flung places and outrageous twitches
  • 15.15–16.00 Kakkukahvit
  • 16.00–17.00 Alexander Lees: Vagrancy in birds

klo 19.00–23.00 Bongariliiton iltajuhla (ilmoittautuminen on päättynyt)

• Ohjelmassa muun muassa Tomi Muukkonen: Bongausta ennen ja nyt

Liitteet:

Toimintasuunnitelma 2026

Talousarvio 2026

Bongariliitto ry kutsuu jäsenensä tiistaina 18.11.2025 klo 19.00 sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään etäkokouksena

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.   Kokouksen avaus

2.   Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3.   Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.   Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.   Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus ja Lintutiedotukseen liittyneiden vuosimaksu seuraavalle kalenterivuodelle

6.   Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle

7.   Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan varsinaista jäsentä toimikaudeksi 2026

8.   Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

9. Valitaan tarvittavat edustajat, jos yhdistys on liittynyt valtakunnalliseen yhteisöön

10. Muut asiat

Osallistumislinkki: https://meet.google.com/pnz-wewb-jkh

Toimintasuunnitelma 2026

Talousarvio 2026

Pinnari on poissa käytöstä torstaina 26.6.2025 klo 14.00–14.30. Seuraavat Suomea koskevat AviList-lumppaukset ajetaan automaattisesti Pinnariin:

• Amerikantavi/tavi (Anas carolinensis/crecca) -> tavi (Anas crecca)
  • Amerikantavi ja tavi lumpataan
• Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis pallidirostris) -> isolepinkäinen (Lanius excubitor pallidirostris)
  • Isolepinkäis-kompleksiin kuuluva pallidirostris on nykyään isolepinkäisen eikä etelänisolepinkäisen alalaji
• Urpiainen/tundraurpiainen (Acanthis flammea/hornemanni) -> urpiainen (Acanthis flammea)
  • Urpiainen ja tundraupriainen lumpataan

Lumpattujen havaintojen lisätietoihin lisätään seuraava teksti:

Huomaa myös, että nokivaris-havainnot lumpataan jo tämän päivityksen myötä. Kaikki muut WP:tä ja maailmaa koskevat lumppaukset vaativat vielä työtä ja tulevat myöhemmin automaattisesti Pinnariin. Pinnaritoimikunta julkaisee vastaavan tiedotteen, kun seuraava päivitys tehdään.

Pinnariin on jo aiemmin lisätty seuraavat lajit, jotka ovat ruksittavissa Suomesta:

• Tundrametsähanhi
• Amerikanpilkkasiipi
• Taigaisolepinkäinen
• Ruostepäälepinkäinen
• Aasianruostepääsky
• Aasiankeltavästäräkki

Käy siis lisäämässä nämä lajit pinnalistoillesi, jos olet jonkin näistä havainnut! Lajeja ei lisätä käyttäjille automaattisesti vanhojen havaintojen perusteella.

Tässä tiedotteessa on kerrottu tarkemmin AviList-muutoksista.

Uusi AviList on julkaistu ja se korvaa IOC:n taksonomialistan, jota Bongariliitto käyttää Pinnarissa. (www.avilist.org)

Lue myös BirdLife Suomen tiedote asiasta: https://www.birdlife.fi/birdlife-ottaa-kayttoon-avilistin-taksonomian/

Uudet lajit Suomelle:

• Tundrametsähanhi (Anser serrirostris)
  • Pidettiin ennen metsähanhen alalajina
  • Tundrametsähanhella on kaksi alalajia:
    • Anser serrirostris rossicus: ”breeds tundra of northern Russia and northwestern Siberia eastwards to the Taimyr Peninsula; winters mainly in western and central Europe and southwestern Asia”
    • Anser serrirostris serrirostris: ”breeds tundra of northeastern Siberia from Lena Delta eastwards to Anadyrland and Kamchatka; winters central and eastern China, the Korean Peninsula, Japan, and Taiwan”
• Siperianpilkkasiipi (Melanitta stejnegeri)
  • Pidettiin ennen kyhmypilkkasiiven alalajina
  • Suomessa on havaittu kaksi amerikanpilkkasiipeä (Melanitta deglandi) ja neljä siperianpilkkasiipeä (Melanitta stejnegeri)
• Taigaisolepinkäinen (Lanius borealis)
  • Pidettiin ennen isolepinkäisen alalajina
  • Yksi havainto Suomesta: 6.12.2009–13.1.2010 Helsinki Seurasaari. Havainto koskee taksonia Lanius borealis sibiricus
• Ruostepäälepinkäinen (Lanius phoenicuroides)
  • Pidettiin ennen punapyrsölepinkäisen alalajina
  • Yksi havainto Suomesta: 12.–29.10.2016 Sastamala, Vammala Nuupala
• Aasianruostepääsky (Cecropis daurica)
  • Pidettiin ennen ruostepääskyn alalajina
  • Kolme havaintoa Suomesta: 18.5.2007 Lemland Lågskär, 19.5.2011 Lempäälä Ahtialanjärvi, 19.5.2014 Siikajoki Varessäikkä. Havainnot koskevat taksonia Cecropis daurica daurica/japonica
• Aasiankeltavästäräkki (Motacilla tschutschensis)
  • Pidettiin ennen keltavästäräkin alalajina
  • Yksi havainto Suomesta: 2.–3.10.2021 Hailuoto Hannusranta

Käytönnön muutokset Pinnarissa:

Pinnariin on nyt lisätty seuraavat lajit, jotka ovat ruksittavissa Suomesta:

• Tundrametsähanhi
• Amerikanpilkkasiipi
• Taigaisolepinkäinen
• Ruostepäälepinkäinen
• Aasianruostepääsky
• Aasiankeltavästäräkki

Käy siis lisäämässä nämä lajit pinnalistoillesi, jos olet jonkin näistä havainnut!

Suomen lajilistalta poistuu:

• Amerikantavi/tavi (Anas carolinensis/crecca) -> tavi (Anas crecca)
  • Amerikantavi ja tavi lumpataan
• Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis pallidirostris) -> isolepinkäinen (Lanius excubitor)
  • Isolepinkäis-kompleksiin kuuluva pallidirostris on nykyään isolepinkäisen eikä etelänisolepinkäisen alalaji
• Urpiainen/tundraurpiainen (Acanthis flammea/hornemanni) -> urpiainen (Acanthis flammea)
  • Urpiainen ja tundraupriainen lumpataan

Käytönnön muutokset Pinnarissa:

Nämä kolme yllä olevaa lumppausta tehdään tietokantaan automaattisesti. Näihin siis käyttäjän ei tarvitse koskea. Esimerkiksi, jos on ilmoittanut Pinnariin havainnon amerikantavista, niin se muutetaan koskemaan tavia. Havainnot siis säilyvät tietokannassa, mutta laji muutuu.

Suomea koskevat muutokset pyritään saamaan Pinnariin nopealla aikataululla. Muut muutokset saadaan järjestelmään todennäköisesti viiveellä.

Muut muutokset:

• Taigametsähanhi (Anser fabalis), uusi nimi
  • Suomen lajilistalla on siis tundrametsähanhi ja taigametsähanhi. Nimi ”metsähanhi” tarkoittaa kauttalajia tundra-/taigametsähanhi (Anser serrirostris/fabalis)
• Amerikanpilkkasiipi (Melanitta deglandi), uusi nimi
  • Suomen lajilistalla on siis amerikanpilkkasiipi ja siperianpilkkasiipi. Nimi ”kyhmypilkkasiipi” tarkoittaa kauttalajia amerikan-/siperianpilkkasiipi (Melanitta deglandi/stejnegeri)
• Maderiankeiju (Hydrobates castro) -> Madeirankeiju/azorienkeiju/kapverdenkeiju (Hydrobates castro/monteiroi/jabejabe)
  • Suonenjoella 19.1.1993 havaittua madeirankeijua ei ole määritetty (ala)lajilleen, joten virallisesti Suomen lajilistalle madeirankeiju muutetaan kauttalajiksi.
  • Muutos ei vaikuta Pinnariin, koska sen järjestelmä ei tunne kauttalajia, ja Pinnarissa on käytössä Suomen kohdalla vain madeirankeiju (Hydrobates castro)
• Ruskosuula (Sula leucogaster) -> ruskosuula/Cocos booby (Sula leucogaster/brewsteri)
  • Suomessa 7.8.2023 havaittua ruskosuulaa ei ole määritetty (ala)lajilleen, joten virallisesti Suomen lajilistalle ruskosuula muutetaan kauttalajiksi.
  • Muutos ei vaikuta Pinnariin, koska sen järjestelmä ei tunne kauttalajia, ja Pinnarissa on käytössä Suomen kohdalla vain ruskosuula (Sula leucogaster)
• Pikkutyllin tieteellinen nimi on Thinornis dubius. Pinnarissa pikkutyllistä voi käyttää lyhennettä THIDUB tai CHADUB
• Nokivaris/varis (Corvus corone/cornix) -> varis (Corvus corone)
  • Nokivaris ja varis lumpataan. Pinnamielessä Suomen kohdalla ei tapahdu muutosta, koska nokivarista pidettiin myös aiemmin variksen alalajina, mutta variksen tieteelliseksi nimeksi otetaan käyttöön Corvus corone
  • Pinnarissa variksesta voi käyttää lyhennettä CORONE tai CORNIX
• Pikkukiuru (Alaudala rufescens) -> mongolianpikkukiuru/pikkukiuru/kaspianpikkukiuru (Alaudala cheleensis/rufescens/heinei)
  • Suomessa yhtään pikkukiurua ei ole määritetty (ala)lajilleen, joten virallisesti Suomen lajilistalle pikkukiuru muutetaan kauttalajiksi.
  • Muutos ei vaikuta Pinnariin, koska sen järjestelmä ei tunne kauttalajia, ja Pinnarissa on käytössä Suomen kohdalla vain kaspianpikkukiuru (Alaudala heinei)
•   Kirjotasku (Oenanthe melanoleuca)
  • Pidettiin ennen rusotaskun alalajina
  • Yksi havainto Suomesta: 27.4.2018 Varkaus Kuoppakangas
  • Kaikki viisi vuoden 2018 melanoleucaa edeltävää havaintoa koskevat kauttalajia rusotasku/kirjotasku (Oenanthe hispanica/melanoleuca)
  • Pinnarissa oli jo ennen tätä muutosta käytössä Suomen kohdalla vain kirjotasku (Oenanthe melanoleuca)

Lumppaukset, jotka koskevat WP:n lajeja:

• Amerikantavi/tavi (Anas carolinensis/crecca) -> tavi (Anas crecca)
• Sulttaanikana/afrikansulttaanikana/aasiansulttaanikana (Porphyrio porphyrio/madagascariensis/poliocephalus) -> sulttaanikana (Porphyrio porphyrio)
• Amerikanriuttatiira/riuttatiira (Thalasseus acuflavidus/sandvicensis) -> riuttatiira (Thalasseus sandvicensis)
• Idänpikkuliitäjä/baleaarienliitäjä (Puffinus yelkouan/mauretanicus) -> idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan)
• Afrikanmerimetso/merimetso (Phalacrocorax lucidus/carbo) -> merimetso (Phalacrocorax carbo)
• Haarahaukka/afrikanhaarahaukka (Milvus migrans/aegyptius) -> haarahaukka (Milvus migrans)
• Kapverdenhiirihaukka/hiirihaukka (Buteo bannermani/buteo) -> hiirihaukka (Buteo buteo)
• Lehtopöllö/atlaksenlehtopöllö (Strix aluco/mauritanica) -> lehtopöllö (Strix aluco)
• Nokivaris/varis (Corvus corone/cornix) -> varis (Corvus corone)
• Töyhtökiuru/arotöyhtökiuru (Galerida cristata/macrorhyncha) -> töyhtökiuru (Galerida cristata)
• Harmaasieppo/sardinianharmaasieppo (Muscicapa striata/tyrrhenica) -> harmaasieppo (Muscicapa striata)
• Idänsepeltasku/sepeltasku (Saxicola stejnegeri/maurus) -> sepeltasku (Saxicola maurus)
• Atlaksensurutasku/surutasku/basalttitasku (Oenanthe halophila/lugens/warriae) -> surutasku (Oenanthe lugens)
• Aasianruusutulkku/atlaksenruusutulkku (Rhodopechys sanguineus/alienus) -> ruususiipitulkku (Rhodopechys sanguineus)

Nämä ja muut maailman lajilistan lumppaukset tehdään tietokantaan automaattisesti. Näihin siis käyttäjän ei tarvitse koskea. Esimerkiksi, jos on ilmoittanut Pinnariin havainnon afrikanmerimetsosta, niin se muutetaan koskemaan merimetsoa. Havainnot siis säilyvät tietokannassa, mutta laji muutuu.