Uutiskategoria: Suomi

Rariteettikomitean kokouksessa 5.–6.3.2016 käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 84 uutta havaintoilmoitusta. Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi idänkäki Cuculus saturatus (alalaji optatus, Sotkamo 14.6.–3.7.2015). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 475. Maalle uusiksi taksoneiksi hyväksyttiin myös västäräkin itäaasialainen alalaji leucopsis (Lahti 27.11.–2.12.2015) ja hernekertun itäinen alalaji blythi (Tuusula 1.–29.12.2015). Hernekertun alalajimääritys varmistui linnusta kerättyjen höyhenten DNA-analyysiin Oulun yliopistossa. Lue lisää BirdLifen sivulta.

Tänä vuonna Ahvenanmaan ralli oli alkuperäisen nimensä mukaisesti talvipinnakisa. Kisa rallattiin 27. helmikuuta aika lailla talvisissa olosuhteissa. Erinäisten sattumusten summana rallista joutui jäämään pois harvinaisen paljon ”tuttuja naamoja”, mutta kisa saatiin kuitenkin kasaan yhdeksän joukkueen voimin. Tulokset: 1. Team Falcon 67 lajia (9 ässää) 2. Seagulls 60 lajia (5 ässää) 3. AAAA Kerho 60 lajia

Tammikuussa 2016 julkaistiin Suomen lintujen uusin uhanalaisuusarvio. Uhanalaisten lintulajien lukumäärä kasvoi huomattavasti edellisestä, vuonna 2010 tehdystä arvioinnista. Vuonna 2010 uhanalaisia lintulajeja oli 59, vuonna 2016 peräti 87. Vuoden 2000 uhanalaistarkastelussa uhanalaisia lajeja oli 35. Uhanalaisten lintulajien määrä on siis koko ajan kasvanut. Katso lisää: birdlife.fi

Ainutlaatuinen kattohaikaran talvehtimisyritys päättyi ikävästi linnun lennettyä sähkölankoihin Pihtiputaalla 3.1.2016. Elvytysyrityksistä huolimatta lintu menehtyi. Jopeksi nimetty Ciconia voi hyvin ennen haaveria maatalon pihamaalla isäntäväen ruokittua sitä kalalla, hirvenlihalla ym. herkuilla. Asiasta uutisoi YLE.

Himoituin ekaekaa-pinna oli varmasti Pihtiputaan uskomaton kattohaikara, joka edelleen steppailee pihamaalla ruokinnan turvin. Muita katsottuja lajeja olivat Helsingin valkopäätiainen ja tiltaltti ja jo toista kertaa Heinolan lapasorsa

Joulukuun ollessa puolivälissä voisi yhteenvetona todeta talvikauden alkaneen melko mielenkiintoisissa merkeissä. Lahden Kujalan leucopsis–västäräkki on tietenkin se ”kovin” havainto, mutta kyllä Helsingin kaunis valkopäätiainen ja Pihtiputaan käsittämätön kattohaikarakin ovat aika mukavaa lajistoa kaamoksen keskellä, kuten myös Helsingissä bongattavana ollut Suomen kolmas talviaikainen hippiäisuunilintu ja Kirkkonummella pulikoinut niin ikään kolmas talvinen punapäänarsku – tai Jurmon isovesipääsky. Jyväskylässä havaittiin hernekerttu, kuten myös Tuusulassa ja ainakin Tuusulan lintu edustaa itäistä blythi-alalajia. Joulukuu on ollut leuto ja kaikenlaista pikkukivaa viivyttelijää on lisäksi havaittu siellä täällä 

Välitetäänpä tännekin: Milloin kevään ensimmäiset haarapääskyt saapuvat Etelä-Eurooppaan? Kuinka kauas tilhet lentävät talvisin? Miten taigauunilintujen syysinvaasiot etenevät Euroopassa? Missäpäin Eurooppaa nähdään suokukkoja kesäisin? Näihin ja moniin muihin lintujen levinneisyyttä koskeviin kysymyksiin löydät vastauksen EuroBirdPortalista (EBP). Se on eurooppalaisten lintuharrastajien havaintoihin perustuva palvelu, jossa esitellään lintujen esiintymistä Euroopan laajuisesti. BirdLife Suomi on hankkeen suomalainen yhteistyökumppani, ja myös Tiiran havainnot ovat mukana palvelussa. Palvelussa voi käydä katsomassa monien lintulajien viikoittaista esiintymistä Euroopassa vuosina 2010–2013. Palvelu on vielä demovaiheessa ja kehitystä jatketaan. Uusia lajeja lisätään palveluun joka viikko. Myöhemmin palvelun havainnot on tarkoitus saada päivittymään joka päivä, jolloin esimerkiksi lintujen liikehdintää läpi Euroopan voi seurata lähes reaaliaikaisesti. Tutustu osoitteessa: http://eurobirdportal.org/ebp/fi/

27.11. löytyi Lahden Kujalasta huomiotaherättävän näköinen västäräkki, joka tuntomerkkien perusteella on mitä ilmeisimmin hyvin itäistä alalajia leucopsis, Amur Wagtail. Linnun naama on kokonaan valkea, samoin isot ja keskimmäiset peitinhöyhenet laajalti valkoiset ja yläperä musta. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ja WP:n kolmas havainto ja näin ollen yksi harvinaisimmista Suomessa havaituista linnuista. Etusivumme kuvan lisäksi kuvia linnusta löytyy Tarsigerista ja Facebookin Bongariliitto-ryhmän sivulta. Linnun löysi Pekka Saikko

Rovaniemeläinen Jorma Salo kuvasi 8.10. pihapuun hyönteissyöjän tiltalttina, mutta Tiirassa julkaistu kuva paljastikin lajiksi jotain ihan muuta. Kyseessä oli Suomen neljäs vaaleakultarinta (Iduna pallida). Napapiiriltä yllättäen löytynyt pallida on Suomen toinen lokakuinen. Suomen ensimmäinen nähtiin Luvian Säpissä 4.10.1983. Kaksi seuraavaa havaintoa on kesäkuukausilta 1.6.1996 Lågskäriltä ja 3.7.2007 Porista.

3.10. löytyi illansuussa Uudenkaupungin Väättäisen pelloilta Suomen kolmas amerikankurmitsa (Pluvialis dominica). Linnun määritys jäi illan hämärtyessä auki, ja kurmitsan identiteetti varmistui vasta kuvista. Suomen kaksi aiempaa dominicaa havaittiin lokakuussa 2009 Haluodossa ja syyskuussa 2013 Lumijoella