Itäisessä Turkissa, Yüksekovassa, Hakkarissa nähtiin ja kuvattiin maan ensimmäinen aavikkokultarinta (Iduna rama) 18.5. Kuvia tästä ramaksi määritetystä linnusta löytyy Turkish Birdingin Facebook-sivulta
Lågskärin miehittäjiä hemmoteltiin amerikanmustalinnulla (Melanitta americana) 14.5. aamulla, kun paikallisena kelluvasta mustalintuparvesta löytyi keltanokkainen Amerikan-serkku. Parvi pysyi paikalla vain vartin verran, minkä jälkeen se poistui takavasemmalle, etelän suuntaan. Kyseessä oli tämän kevään toinen havainto, ja Suomen kuudes
Länsi-Saharassa, Aousseredissa (Marokko) havaittiin 3.5. WP:n alueen ensimmäinen kultakehrääjä(Caprimulgus eximius). Lintu nähtiin, ja löydettiin myöhemmin kuolleena. Lähimmät kultakehrääjät esiintyvät Afrikassa Etelä-Mauritaniassa, Malissa ja Nigerissa. (Lähteet: Birdguides.com, Tarsiger & BirdLife.org)
Melko lailla paikkalintuna pidetty kalottitasku(Oenanthe leucopyga) yhytettiin Puolasta 12.5. Lintu löytyi Keski-Puolasta, (Winduga, Lipnowski) ja on Puolan ensimmäinen havainto. Kuva löytyy Puolan Ornitho.pl -sivulta.
Salossa on meneillään meillä ennennäkemätön lintuilmiö: pitkään seudulla pyörinyt isohaarahaukka on nähtävästi valinnut parikseen haarahaukan. Parin on nähty lentelevän yhdessä, harrastavan soidinlentoa sekä kantavan risuja metsään. Tätä kirjoitettaessa ainakaan allekirjoittaneella ei ole tietoa, kumpi linnuista on naaras ja kumpi koiras.
Ruotsin Skånessa, Stenshuvudissa kuvatin ja videoitiin 8.5. tundrakuikkana (Gavia pacifica) pidetty Gavia. Videolla ainakin pää ja nokan muoto näyttää hyvältä, samoin kuin kuikan kuvelaikun puuttuminen. Tsekkaa video (Lähde: Tarsiger)
Vuonna 2014 WP-haavelajia, mustakulma-albatrossia(Thalassarche melanophris) päästiin bongaamaan Saksan Helgolandilla, vaikkei se ollutkaan yksiselitteisen helposti hoidettavissa. Valtamerilintu oleili saarella ensin 28.–29.5., sitten 4.–5.6. ja taas 12.–13.6., minkä jälkeen häipyi maailman merille.
Tänä vuonna 2015 lintu nähtiin merellä n. 30 km Helgolandin ulkopuolella 19.4., ja se palasi Helgolandille 21.4. ollen paikalla pari päivää. Albatrossi tuli jälleen saarelle 4.–5.5. ja yllättäen 7.5. se löytyi Tanskan Hirtshalsin satamasta!
Lintua kävi Helgolandilla bongaamassa usea WP-kerääjä, myös kuvan ottanut Markku Santamaa, joka on taas yhden lajin lähempänä 800:aa.
Todistetaanko tänä vuonna vihdoin Suomen ensimmäistä kattohaikaran pesintää? Koskella rakennettiin pari vuotta sitten pesimisalusta siinä toivossa, että haikara käyttäisi sitä pesintään.
Parin viikon päästä selviää, pesiikö pari todella.
Vapunpäivän aloitti komeasti Pyhtään Ristisaaressa muuttanut koiras amerikanmustalintu (Melanitta americana). Kyseessä on viides havainto Suomesta tästä taannoin mustalinnusta splitatusta lajista, mikäli RK hyväksyy havainnon.
Välitetään tännekin uutiseksi: 27.4. käynnistyy Oulun seudun kiljuhanhien lepäilypaikkojen 31. tehoseurantavuosi. Työtä tekee Suomen (WWF:n) kiljuhanhityöryhmä Siikajoella, Lumijoella ja Hailuodossa. Tämä on ainoa alue Suomessa, missä Luoteis-Euroopassa äärimmäisen uhanalaisten kiljuhanhien
tiedetään edelleen lepäilevän säännöllisesti. Kiljukkaat saapuivat tänä vuonna 21.4. (19.4. v. 2014) Viroon, ja tähän mennessä siellä on nähty 5-6 yksilöä. Odottelemme ensimmäisiä tänne muutaman päivän
sisällä.
Täällä lepäilee muuttomatkalla Pohjoismainen populaatio, joka talvehtii suurimmaksi osaksi Kreikan ja Turkin rajalla ja saapuu Unkarin ja Viron kautta. Pesimäpaikat ovat tätä nykyä etupäässä Norjassa puolella Keski-Ruijassa (Finnmarkissa). Kun tehotarkkailu alkoi vuonna 1985, kiljukkaita nähtiin Oulun
seudulla satakunta keväässä, mutta luku laski 30-40:een 90-luvulla. Pohja oli vuosina 2003-2006, jolloin Oulun seudulla nähtiin vain 6-12 yksilöä. Koko kanta ei ollut näin pieni, vaan kiljukkaat menivät osin eri kautta. Pohjoismaiden kanta on nyt hienoisessa kasvussa, ja Oulun seudullakin on taas levähdellyt enemmän yksilöitä vuodesta 2008 alkaen.
Viime vuonna kiljukkaita nähtiin täällä ainakin 58, eniten siten vuoden 1992. Unkarissa pohjoismaisten kiljukkaiden parvessa on nähty tänä keväänä enimmillään 61 yksilöä kerralla (79 v. 2014).
Jos näet kiljukkaita tai sellaiseksi epäilemiäsi hanhia, ilmoita havainto kiljuhanhityöryhmän havainnoitsijoille. Kiljuhanhet voidaan tunnistaa yksilöllisesti vatsakuvioista. Jos on mahdollista ajamatta hanhia lentoon, yritä kuvata näkemäsi yksilöt molemmilta kyljiltä ja rintapuolelta.
Havainnoitsijat:
30.4. asti Juha Markkola, p. 0400-155939
1.5.–3.5. Arto Niemi, p. 040-5689772, ja Juha Markkola, p. 0400-155939
4.5.- tarkkailun loppuun Risto Karvonen, 050-4950123, ja Juha
Markkola, p. 0400-155939
Tarkkailu jatkuu niin pitkään kuin kiljuhanhia nähdään ja noin kolme tyhjää päivää.
Lisätietoja oheisista linkeistä:
Suomen WWF:n:
http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/kiljuhanhi/
kansainvälinen sivusto:
http://www.piskulka.net/
