Uutiskategoria: 2020

Tulipäähippiäisen ensipesintä

09/07/2020

Suomen pesimälinnusto sai tänä kesänä uuden lajin, kun tulipäähippiäisen (Regulus ignicapilla) pesintä varmistui Porissa ja Helsingissä. Tulipäähippiäinen on laajentanut levinneisyysaluettaan hyvin nopeasti ja mm. Etelä-Ruotsissa se jo varsin runsaslukuinen. Muutama vuosi sitten Helsingissä tavattiin poikasia ruokkiva tulipäähippiäinen, mutta poikaset kuuluivat tavalliselle hippiäiselle ja risteymäpesinnänkin mahdollisuus mainittiin.

Nokitasku Eurajoella

04/07/2020

Satakunta ja Porin seutu imee rareja. Lauantaina 4.7. löytyi Eurajoelta yllättäen Suomen kolmas nokitasku (Saxicola caprata). Linnun löysi Kalle Haapala ja tätä kirjoitettaessa sade haittaa havainnointia taskupaikalla.
Legendaarinen Suomen eka nokitasku löytyi 9. lokakuuta kymmenen vuotta sitten 2010 Kristiinankaupungin Domarkobbanilta ja havaintoa pidettiin ällistyttävänä.
19.5.2017 havaittiin maan toinen nokitasku, tällä kertaa Utössä. Eurajoen lintu on WP:n 20. havainto.
Mainittakoon, että sama löytäjä löysi samalla päivämäärällä vuonna 2016 Rauman Kylmäpihlajasta Suomen tokan ruostepyrstön

Gobintylli Ruotsissa

01/06/2020

Ruotsin Andalenissa (Västergötland) juhlittiin, kun  31.5. löytynyt naaras tyllilaji määrittyi WP:n kolmanneksi ja Ruotsin ensimmäiseksi gobintylliksi (Charadrius veredus). Tämän pukuinen gobintylli ei ole helppoa tunnistaa kaspiantyllistä. Kuvia linnusta löytyy BirdAlarmista ja Bongariliiton Facebook-sivulta. Nyt gobintylli on nähty kerran kaikissa naapurusmaissa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Spodo löytyi Jurmosta – ei bongausta

10/05/2020

Korona-ajan pelätty tilanne toteutui, kun Jurmosta ilmoitettiin Suomen toinen harmaapääsirkku (Emberiza spodocephala) äitienpäivänä 10.5.2020. Linnun löysi ja kuvasi Ohto Oksanen. Yksi odotetuimpia lajeja päsähti verkkoon lintuasemasaarella, eikä bongausta voida epidemian takia järjestää! Poikkeusajan ohje kuuluu: Asukkaiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden takia on sellaiset asutut saaret, joiden yhteysalukset ovat toivoneet rajoituksia, asetettu bongauskieltoon. Tämä koskee 23.3.2020 illasta alkaen ainakin M/S Kökarin [M/S Eivorin] reittiä, kuten Jurmo ja Utö.  Lisäksi paikalliset ilmoittivat, että he eivät halua lainkaan turisteja saarelle. Emme halua konfliktia aseman ja paikallisten välille. Tiedotus saattaa muuten loppua kokonaan saarelta. Lintu on siis bongauskiellossa. 

Bongariliiton toimintaohjeet koronavirusepidemian aikaan

08/05/2020

Bongariliiton toimintaohje koronavirus (COVID-19) -epidemian ajalle.

Päivitetty 8.5.2020 Suomi ja koko maailma on koronaviruksen takia erittäin vakavassa tilanteessa. Osana toimenpiteitä Suomen hallitus on rajoittanut julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suosittelee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Lisäksi yli 70-vuotiaiden tulee huolehtia siitä, etteivät he poistu kotoa kuin välttämättömissä asioissa. Tilanne muuttuu jatkuvasti, ja rajoituksia voidaan saattaa valtion toimesta voimaan nopeastikin. Bongariliiton hallitus ohjeistaa huomioimaan rajoitukset ja suositukset kattavasti myös bongaustilanteissa ja toimimaan seuraavien ohjeiden mukaisesti:
  • Kaikki Lintutiedotuksen suurharvinaisuudet (ml. Suomelle uudet lintulajit) ilmoitetaan Työvaliokunnan kautta.
  • Mikäli on mitään syytä epäillä, että pienemmänkin harvinaisuuden ilmoittaminen voi aiheuttaa tartuntariskin – esimerkiksi ahdas lintutorni -, ottakaa yhteyttä Työvaliokuntaan.
  • Kokoonnutaan bongauspaikoilla korkeintaan 10 henkilön ryhmiin, tämä käsittää myös lintutornit.
  • Pidetään huolta, että turvaväli (noin 2 metriä) säilyy tilanteessa kuin tilanteessa.
  • Korostetaan nopeaa vaihtuvuutta havaintotilanteissa, kuitenkin niin, että lintu pysyy hallussa – tavoitteena on, että kaikki näkevät linnun
  • Tarvittaessa odotetaan kauempana autoissa tai hajallaan pääsyä bongauspaikalle.
  • Ohjeistetaan muita tovereita ja harrastajia paikan päällä.
  • Muistututamme myös bongarin ohjeista https://www.bongariliitto.fi/yhdistys_jasenyys/jasenyys/bongarin_toimintaohje, joissa tiedon välittämistä muihin kanaviin (esim. Facebook tai Whatsapp) kehotetaan välttämään, mikäli bongaustilanteesta voi aiheutua haittaa.
  • Pinnakättelyistä luovutaan toistaiseksi. Suositellaan ruotsalaisten käyttämää krys-käsimerkkiä, tyyli on vapaa.

Bongaussulkuun asetetut alueet

Asukkaiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden takia on sellaiset asutut saaret, joiden yhteysalukset ovat toivoneet rajoituksia, asetettu bongauskieltoon. Tämä koskee 23.3.2020 illasta alkaen ainakin M/S Kökarin reittiä, kuten Jurmo ja Utö. Bongariliiton hallitus seuraa tilannetta – kuten myös jokainen vastuuntuntoinen bongari. THL:n ohjeet toiminnasta löydät osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19 Tämä ohjeistus päivittyy aina, kun siihen on tarvetta. Bongariliiton hallitus seuraa tilannetta. Hallituksen puolesta,

Bongariliiton kevätkokous ja Ahvenanmaan ralli siirtyvät

18/03/2020

Bongariliiton hallitus on akuutin koronavirusepidemian vuoksi päättänyt siirtää 21.3.2020 pidettäväksi tarkoitetun yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen järjestettäväksi kesäkuussa 2020 BirdLife:n kevätkokouksen yhteydessä. Tarkemmista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. Samasta syystä Ahvenanmaan ralli siirtyy Bongariliiton hallituksen päätöksellä aikaisintaan syksylle. Kaikki jo maksetut ilmoittautumismaksut palautetaan täysimääräisesti. Järjestävä taho pahoittelee ja palaa asiaan syksymmällä.

RK:n kokouksen tulokset

15/03/2020

Rariteettikomitean 154. kokous järjestettiin 14.–15.3.2020 Hangossa. RK:n Kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden ilmoitusten lisäksi 50 uutta havaintoilmoitusta. Kokouksessa hyväksyttiin A-kategoriaan Suomen ensimmäinen havainto phoenicuroides-alalajin punapyrstölepinkäisestä (Sastamala 12.–29.10.2016). Lisäksi hyväksyttiin Suomen neljäs lehmähaikara (Hattula 20.10.2019, sama yksilö on aikaisemmin hyväksytty Janakkalasta 25.10.2019 ja Mäntsälästä 27.10.–25.11.2019), neljäs amerikankurmitsa (Siikajoki 16.–19.10.2019) ja viides pikkukiuru (Pori 17.6.2019). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa pikkutrappi (Suomussalmi 13.6.–14.7.2019), aavikkotylli (Siilinjärvi 4.7.2019), arotasku (Pori 27.9.2019, Finström 30.9.2019 ja Pori 2.–4.10.2019), aavikkotasku (Nokia 24.–26.10.2019), alalajin senator punapäälepinkäinen (Joensuu 25.–30.9.2019) ja mäntysirkku (Raisio 19.12.2019 alkaen). Rariteettikomitea teki päätökset uusintakäsittelyssä olleista nuorista islandica-alalajin mustapyrstökuireista, idänturturikyyhkyn alalajeista ja mustakaularastaista. Tehtyjen selvitysten perusteella nuoret itäiset nimialalajin mustapyrstökuirit voivat olla hyvin islandica-alalajin näköisiä. Tämän takia joitakin aiemmin hyväksyttyjä havaintoja hylättiin ja vain seuraavan viiden havainnon katsottiin täyttävän uudet, tiukemmat kriteerit: Hanko 11.–24.9.1999, Salo 13.9.2007, Helsinki 14.–24.9.2016, Lempäälä 24.–25.8.2017 ja Espoo 19.8.–15.9.2017. Idänturturikyyhkyistä tehtyjen selvitysten perusteella alalajien meena ja orientalis määrittäminen ei ole aina suoraviivaista, ja välimuotoisiakin yksilöitä tunnetaan. Alalajeilla on vaihettumisvyöhykkeitä Länsi-Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Uusien kriteerien perusteella Suomen havainnoista 17 hyväksyttiin alalajiksi meena, kolme alalajiksi orientalis ja yhdeksän jäi määrittämättä alalajilleen. Etenkin Pietarin ja Moskovan museonäytteisiin perustuva mustakaularastasselvitys osoitti, että muiden siperialaisten rastaslajien risteymävaikutus lisääntyy mustakaularastaissa itään päin mentäessä. Selvitykseen perustuvien kriteerien perusteella rariteettikomitea jakoi Suomen havainnot seuraaviin luokkiin, joista luokat 1–3 lasketaan mustakaularastaiden yksilömääriin:
  1. klassiset mustakaularastaat sekä mustakaularastaina julkaistavat havainnot, joista vähäisiä kauneusvirheitä ei pystytty poissulkemaan (25 yksilöä)
  2. havainnot, joissa on todettavissa mustakaularastaalle sopimattomia vähäisiä kauneusvirheitä (21 yksilöä)
  3. havainnot, joista ei risteymän mahdollisuutta voitu täysin poissulkea (21 yksilöä)
  4. mustakaularastaan ja punakaula-/ruoste-/ruostesiipirastaan risteymät (6 yksilöä)
  5. hylätyt havainnot, joissa dokumentaatio ei riitä määrittämään lintua musta- tai punakaularastaaksi tai risteymäksi (22 yksilöä)
Lisäksi rariteettikomitea muutti laajojen selvitysten perusteella seitsemän lajin luonnonvaraisuutta kuvaavaa kategoriaa (kategoriat A–E). Uudet kategoriat ovat seuraavat:
  • tiibetinhanhi: vuodesta 1995 lähtien kategoria C (yksilöt ovat peräisin karanneista tai vapautetuista yksilöistä muodostuneesta nykyisin elinvoimaisesta kannasta)
  • lumihanhi: kategoria E (varma tai lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen)
  • siperiantavi: kategoria A (tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vuoden 1949 jälkeen; lajista on Suomesta myös yksi E-kategorian havainto)
  • kiinanriisihaikara: kategoria D (laji, joka ei ole lähes varmasti luonnonvarainen tai lähes varmasti karkulainen)
  • jakobiinikäki: kategoria D
  • sitruunahemppo: kategoria A
  • ruskopääsirkku: kategoria A
Näiden muutosten jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 482. Kategorioiden tarkastelu on vielä joidenkin lajien (mm. pohjoisamerikkalaiset siemensyöjät) osalta käynnissä. Mustapyrstökuirien, idänturturikyyhkyjen ja mustakaularastaiden määrittämisestä sekä kategoriapäätöksistä tullaan kertomaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa rariteettikomitean katsauksessa ja tulevissa Linnut-lehden artikkeleissa. Seuraava RK:n kokous pidetään 22.8.2020. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille ([email protected]) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2020 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

2010-luvun kovin rariteetti tulokset

10/03/2020

2010-luvun kovimman rarin äänestysaika on päättynyt, ja tässä ovat tulokset.
TOP 10
  1. Kettusirkku 175p
  2. Arokyyhky 97p
  3. Nokitasku 95p
  4. Ohotanlokki 70p
  5. Idänkäki 67p
  6. Amerikantaivaanvuohi 57p
  7. Preeriakahlaaja 50p
  8. Kultasirkku 43p
  9. Hietakurki 38p
  10. Kyläpöllönen 38p
Kettusirkku voitti melko selkein luvuin. Olihan se WP:n mittakaavaassa omaa luokkaansa. Suomen ja Viron lintu oli 3. havainto luonnonvaraiseksi tulkitusta linnusta alueella, ja sitä ei ole sen koommin WP:llä nähty.
Nokitasku ja arokyyhky olivat äänestyksessä aivan rinta rinnan, mutta arokyyhky lopulta oli kaksi pistettä nokitaskua edellä. Arokyyhkyäkä ei ole nähty WP:llä vuoden 2010 jälkeen.  Nokitaskusta sen sijaan on kertynyt muutamia havaintoja viime vuosilta.
50 € lahjakortin voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Kaikki tulokset

Lumikurki pysähtyi Azerbaijanissa

03/03/2020

WP:n ainoaksi tulkittu lumikurki (Grus leucogeranus) löytyi 1.3. Azerbaijanista järveltä läheltä Shirvanin kansallispuistoa. Linnun löytäjäksi on mainittu Rami Mizrachi ja paikalla oli myös muutama WP-listaaja, esim WP-kärki Pierre-André Crochet. Onnittelujen paikka!

Bongariliiton hallitus järjestäytyi 25. – 26.1.2020

26/01/2020

Bongariliiton hallitus on järjestäytynyt, ja toimielinten jäsenet on valittu. Bongariliitto ry.:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin Hangon Tvärminnessä 25. – 26.1.2020 puheenjohtaja Matias Castrénin päättäväisellä johdolla. Lauantaina ehdittiin myös etsiä Hangossa näyttäytynyttä sibiricus/borealis –alalajin tai lajin isolepinkäistä tai jotain sen kaltaista, jotta pääsisimme sopivaan bongaritunnelmaan. TOIMIKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT 2020 Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kalle Larsson, sihteeriksi Sebastian Andrejeff, ja jäsensihteeriksi Ina Tirri. Taloudenhoitajana toimii Markus Lampinen. Kokouksessa käytiin läpi erityisesti toimikuntien vastuualueita ja tehtäviä. Toimikunnat suunnittelivat vuoden 2020 tavoitteita ja toimenkuviaan. Tavoiteena on, että toimikunnilla olisi selkeät vastuualueet sekä  tehtävät. Lintutiedotuksen johtoryhmän vastaavaksi nimettiin Janne Aalto. Muiksi jäseniksi valittiin Matias CastrénPetteri MäkeläSami Tuomela ja Antti Peuna. Työvaliokunnan (TVK) sihteerinä toimii tällä hetkellä hallituksen jäsen Jari Laitasalo. Varsinainen kokoonpano päätetään maaliskuun kokouksessa. Ohjelmatoimikuntaa luotsaa varmalla otteella Sebastian Andrejeff. Toiseksi jäseneksi valittiin Ossi Nokelainen. Entiset Pinna- ja Pinnari-toimikunnat yhdistettiin yhdeksi Pinnatoimikunnaksi, ja pinnavastaavaksi valittiin Heikki Vasamies. Muina jäseninä ovat Yrjö KlingeSami TuomelaMarkku SantamaaJanne Aalto sekä Juha Kettunen. Tiedotustoiminnassa luotiin tiedotus- ja vuosikirjatoimikunta. Tiedotusvastaavana toimii Janne Koskinen ja vuosikirjan päätoimittajana Petri Kuhno. Muina jäseninä toimivat Antti PeunaPetteri MäkeläPekka Toikka ja Sebastian Andrejeff. MUITA ASIOITA Vuonna 2020 pyrimme vähentämään paperilaskutuksen osuutta yhdistyksemme vuosimenoista. Paperilaskutus aiheutti vuonna 2019 yllättävän suuria kulueriä, ja tutkimmekin, miten voisimme laskea tätä kuluerää esimerkiksi sähköisellä laskutuksella. Tämä säästynyt raha voidaan käyttää muuhun bongareita tukevaan toimintaan. Kevätkokous pidetään Lahdessa BirdLife Suomen edustajiston kokouksen yhteydessä 21.3.2020 klo 17-18, ja syyskokous Helsingissä 12.12.2020. Syyskokoukseen suunnitellaan pidettäväksi myös pikkujoulutapahtuma ja jonkinlaista ohjelmaa. Ahvenanmaan pinnaralli on 4.4.2020. Kaikki sinne löytämään vaikkapa nokivaris tai haahka. Jäsenluettelo sekä vanhat lintutiedotusdatat on myös päivitetty. Näitä tarkastellakseen tulee kirjautua sisään Bongariliiton sivuille. BirdLife ylläpitää Bongariliiton jäsenluetteloa. Käykää päivittämässä osoitemuutokset osoitteessa https://rekisteri.birdlife.fi/Lomakkeet/osoitteenmuutos Bongariliitto kiittää kaikkia vapaaehtoisia, tehtäviin ilmoittautuneita ja edellisiä vastuuhenkilöitä suuresta työstä, jonka he ovat yhdistyksemme eteen kaikkina näinä vuosina tehneet. Tästä on hyvä jatkaa raririkkaaseen vuoteen 2020!