Uutiskategoria: Suomi

Asikkalan Kirkonkylällä oleva puimaton rypsipelto on houkutellut komean lintuparven paikalle. Noin 600 keltasirkun, 150 urpiaisen, 110 tiklin ja 15 tundraurpaisen lisäksi lintupaljoudesta löytyi ensin taigarautiainen 5.12. ja peltosirkku 7.12. Peltosirkku on nähty talvikuukausina aiemmin Suomessa tiettävästi vain kerran, vuonna 1972. Keltasirkkujen joukossa on nähty ja kuvattu lisäksi melkolailla hyvännäköinen lintu, jonka tuntomerkit sopivat naaras mäntysirkkuun. Melkoinen keskittymä joka tapauksessa

Loviisan Pernajasta löytyi 4.12. Suomen yhdeksäs koirasmäntysirkku (Emberiza leucocephalos). RK hylkäsi takautuvasti vastikään kaikki Suomessa nähdyt mäntysirkkunaaraat, joten monelta putosi elis pois. Edellinen bongattavissa ollut koiras oli Kirkkonummella vuonna 2008. Nyt löytynyt Loviisan lintu on tämän syksyn toinen; Inarin Ivalosta löytyi marraskuun alussa mäntysirkku kuolleena. Löytäjän ottama kuva Lintukuva.fi:ssä Arto Juvosen viikon kuva -sivulla.

Kun moni bongari oli 2.11. vasta matkalla katsomaan edellispäivänä Nakkilasta löytynyttä Suomen ensimmäistä preeriakahlaajaa, Lintutiedotus piippasi aamusella Helsingin Seurasaaressa olevasta mahdollisesta idänpikkusieposta (Ficedula albicilla). Tuntomerkit ja ääni sopivat hyvin tälle itäiselle ja odotetulle Suomen-pinnalle, ja niinpä Seurasaari täyttyi päivän mittaan karmeassa räntä-lumikelissä naatiskelevista bongareista. Lintu on tiettävästi ollut paikalla jo 21.10. Linnun ilmoitti mahdollisena idänpikkusieppona 2.11. Ville Supponen Hyväksytyksi tullessaan kyseessä on siis uusi laji Suomelle. Aiemmin lajista on havaintoja WP:llä Kuwaitista, Israelista ja Brittein saarilta, sekä Ruotsista ja Tanskasta yksi kummastakin. Idänpikkusieppo pesii laajalla alueella Siperiassa Uralin itäpuolella ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Mika Bruunin hyviä kuvia linnusta blogissa

Ankean pimeän marraskuun ensimmäisen päivän seisahtuneisuuden rikkoi iltapäivällä Lintutiedotukseen tullut viesti: UUSI; mahdollinen preeriakahlaaja Nakkilan Leistilänjärvellä. Eipä aikaakaan, kun Porin omat pojat olivat paikalla varmistamassa lajin, ja vuoden kovin mega oli viestimissä. Suomen ensimmäinen preeriakahlaaja (Bartramia longicauda) oli todellinen yllätys – olihan viime aikoina vallinneet melkoisen voimakkaat itäiset virtaukset, ja lajiodotukset sen mukaiset. Linnun onnekas löytäjä oli Kari Mäkelä. Preeriakahlaaja on amerikkalainen kahlaaja, joka on melko säännöllinen vieras mm. Brittein saarilla ja Azoreilla. Ruotsissa laji on havaittu kahdesti ja Norjassa kolme kertaa.

Uskomattomalle taigarautiaisrynnistykselle ei näytä tulevan loppua. Edelleen löytyy lähes päivittäin uusia lintuja lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomesta. Lokakuun loppuun mennessä taigarautiaisia on kirjattu Suomesta lähemmäs 70, Ruotsista lähes 60, Britanniasta 12, Tanskasta 10 ja Puolasta 10. Lisäksi laji on havaittu Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Hollannissa – yhteensä yli 190 yksilöä! Ennen tätä vuotta Suomessa oli havaittu kautta aikain 11 taigarautiaista ja esim. Brittein saarilla ei lainkaan.

Nyt, kun taigarautiaisia on löydetty Suomesta reilut nelisenkymmentä yksilöä, yhytettiin Helsingistä 23.10. myös mustakurkkurautiainen (Prunella atrogularis). Ennen tätä vuotta molemmat rautiaislajit ovat olleet saman tason rariteetteja Suomessa. Tämänpäiväinen mustakurkkurautiainen on Suomen 11. havainto. Saas nähdä, löytyykö näitäkin lisää… Lisää kuvia Helsingin linnusta mm. Tarsigerissa

Taigarautiaisten (Prunella montanella) ennenkokematon rynnistys jatkuu. Ensimmäinen löytyi Savitaipaleelta 4.10., minkä jälkeen totuus alkoi paljastua. Kaikkien aikojen invaasio on tähän mennessä poikinut niin paljon havaintoja, ettei allekirjoittanut pysy enää laskuissa mukana. Yli kolmekymmentä lintua on joka tapauksessa ilmoitettu 19.10. mennessä. Valtaosa linnuista on löytynyt rannikkokunnista, mutta myös mm. Lappeenrannassa, Hattulassa, Sysmässä ja Tampereella on laji havaittu. Sopivanlaisia habitaatteja, eli maankaatopaikkojen ruderaatteja ym. joutomaita on systemaattisesti kompattu ja paikoilla soitettu atrappia. Meneillään on siis ikään kuin kansalliset taigarautiaistalkoot. Taigarautiaisia on nähty paljon myös Ruotsissa, Tanskassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa sekä Brittein saarilla, jossa se oli maalle uusi laji! Ennen tätä vuotta laji oli nähty Suomessa kautta aikain 11 kertaa, joten määrä on jo yli kolminkertaistunut. Edelliset taigarautiaiset nähtiin Suomessa vuonna 2004.

Sastamalasta 12.10. löytynyt punapyrstölepinkäinen (Lanius isabellinus), joka vaikuttaa olevan tuntomerkkien perusteella mahdollisesti Suomen ensimmäinen phoenicuroides, pyydystettiin ja rengastettiin 15.10. Linnusta otettiin myös höyhennäytteitä DNA-testiä varten

Taigarautiaisten (Prunella montanella) rynnistys jatkuu. Ensimmäinen löytyi Savitaipaleelta 4.10., minkä jälkeen taigarautiainen on yhytetty Kaarinasta, Naantalista, Ahvenanmaalta 2, Haliakselta, Lohjalta ja viimeisin 14.10. Eurajoelta. Laji on nähty myös Ruotsissa, Tanskassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa sekä Brittein saarilla kahdesti ollen maalle uusi laji! Ennen tätä vuotta laji oli nähty Suomessa kautta aikain 11 kertaa. Edelliset taigarautiaiset nähtiin Suomessa vuonna 2004.

Rariputki on auki; 12.10. löytyi Satamalasta tämän syksyn jo toinen punapyrstölepinkäinen (Lanius isabellinus). Tätä kirjoitettaessa lintua pidetään lähinnä phoenicuroides-alalajin lintuna, mikä olisi Suomen ensimmäinen laatuaan