Uutiskategoria: Suomi

15.6. Sotkamon idänkäen ensimmäiset iltahavainnot tulivat Lintutiedotukseen hieman ennen klo 18:aa ja seuraavat parin tunnin päästä. Illalla sää oli tuulinen ja sateinen, mutta silti lintu oli ajoittain aktiivisesti äänessä iltayhteentoista. Pimeimmän ajan – jolloin myös sää oli surkea – käki oli hiljaa, mutta aloitti pikkuhiljaa puputtelun taas 16.6. puolella noin klo 2.40. Aktiivisimmillaan idänkäki oli suurinpiirtein kolmesta viiteen säänkin hiukan parannuttua, jolloin se kiersi muutaman hehtaarin kokoista reviiriään toistaen lajityypillistä kaksiosaista, matalaa ”pu-pu” -ääntä, jota melko usein edelsi pidempi sarja ”pu-pu-pu-pu-pu…” Allekirjoittaneelle tulivat edelliskesän Uralin-muistot elävästi mieleen :). Idänkäki yritti häätää reviirillään kukkuvaa tavallista käkeä. Aamun tunteina linnun lauluaktiivisuus väheni, mutta aina aamupäivään asti on paikalta saatu päivityksiä. Alkuperäiset löytäjän äänitteet löytyvät linkistä. Lisäksi Tiiran havaintokoosteesta löytyy Esa Mäkelän hyvä äänite. (16.6.2015/KuhPe) ”Ensimmäisessä aallossa” kävi paikalla arviolta 100 bongaria. Illalla 16.6. lintu on jälleen ollut äänessä

Sotkamon Teerijärveltä löytyi 14.6. illalla puputtava idänkäki (Cuculus optatus). Lintu on äänitetty löytäjän Jyrki Lukkarin toimesta. Äänitteen perusteella ja paikalla käyneiden mielestä tällä kertaa kyseessä on oikeasti idänkäki – näin ollen siis Suomen ensimmäinen. Toimitus seuraa tilannetta 

Näyttää vahvasti siltä, että Koski TL:n kattohaikaran pesintä on oikeasti alkanut. – Kaikki lintujen käyttäytyminen viittaa siihen, että siellä on munat, sanoo Arto Kalliola BirdLide Suomesta. Kyseessä on ensimmäinen pesintä Suomessa. Toivotamme perheelle onnea ja pesimärauhaa :)

Lågskärin miehittäjiä hemmoteltiin amerikanmustalinnulla (Melanitta americana) 14.5. aamulla, kun paikallisena kelluvasta mustalintuparvesta löytyi keltanokkainen Amerikan-serkku. Parvi pysyi paikalla vain vartin verran, minkä jälkeen se poistui takavasemmalle, etelän suuntaan. Kyseessä oli tämän kevään toinen havainto, ja Suomen kuudes

Salossa on meneillään meillä ennennäkemätön lintuilmiö: pitkään seudulla pyörinyt isohaarahaukka on nähtävästi valinnut parikseen haarahaukan. Parin on nähty lentelevän yhdessä, harrastavan soidinlentoa sekä kantavan risuja metsään. Tätä kirjoitettaessa ainakaan allekirjoittaneella ei ole tietoa, kumpi linnuista on naaras ja kumpi koiras.

Todistetaanko tänä vuonna vihdoin Suomen ensimmäistä kattohaikaran pesintää? Koskella rakennettiin pari vuotta sitten pesimisalusta siinä toivossa, että haikara käyttäisi sitä pesintään. Parin viikon päästä selviää, pesiikö pari todella.

Vapunpäivän aloitti komeasti Pyhtään Ristisaaressa muuttanut koiras amerikanmustalintu (Melanitta americana). Kyseessä on viides havainto Suomesta tästä taannoin mustalinnusta splitatusta lajista, mikäli RK hyväksyy havainnon.

Välitetään tännekin uutiseksi: 27.4. käynnistyy Oulun seudun kiljuhanhien lepäilypaikkojen 31. tehoseurantavuosi. Työtä tekee Suomen (WWF:n) kiljuhanhityöryhmä Siikajoella, Lumijoella ja Hailuodossa. Tämä on ainoa alue Suomessa, missä Luoteis-Euroopassa äärimmäisen uhanalaisten kiljuhanhien tiedetään edelleen lepäilevän säännöllisesti. Kiljukkaat saapuivat tänä vuonna 21.4. (19.4. v. 2014) Viroon, ja tähän mennessä siellä on nähty 5-6 yksilöä. Odottelemme ensimmäisiä tänne muutaman päivän sisällä. Täällä lepäilee muuttomatkalla Pohjoismainen populaatio, joka talvehtii suurimmaksi osaksi Kreikan ja Turkin rajalla ja saapuu Unkarin ja Viron kautta. Pesimäpaikat ovat tätä nykyä etupäässä Norjassa puolella Keski-Ruijassa (Finnmarkissa). Kun tehotarkkailu alkoi vuonna 1985, kiljukkaita nähtiin Oulun seudulla satakunta keväässä, mutta luku laski 30-40:een 90-luvulla. Pohja oli vuosina 2003-2006, jolloin Oulun seudulla nähtiin vain 6-12 yksilöä. Koko kanta ei ollut näin pieni, vaan kiljukkaat menivät osin eri kautta. Pohjoismaiden kanta on nyt hienoisessa kasvussa, ja Oulun seudullakin on taas levähdellyt enemmän yksilöitä vuodesta 2008 alkaen. Viime vuonna kiljukkaita nähtiin täällä ainakin 58, eniten siten vuoden 1992. Unkarissa pohjoismaisten kiljukkaiden parvessa on nähty tänä keväänä enimmillään 61 yksilöä kerralla (79 v. 2014). Jos näet kiljukkaita tai sellaiseksi epäilemiäsi hanhia, ilmoita havainto kiljuhanhityöryhmän havainnoitsijoille. Kiljuhanhet voidaan tunnistaa yksilöllisesti vatsakuvioista. Jos on mahdollista ajamatta hanhia lentoon, yritä kuvata näkemäsi yksilöt molemmilta kyljiltä ja rintapuolelta. Havainnoitsijat: 30.4. asti Juha Markkola, p. 0400-155939 1.5.–3.5. Arto Niemi, p. 040-5689772, ja Juha Markkola, p. 0400-155939 4.5.- tarkkailun loppuun Risto Karvonen, 050-4950123, ja Juha Markkola, p. 0400-155939 Tarkkailu jatkuu niin pitkään kuin kiljuhanhia nähdään ja noin kolme tyhjää päivää. Lisätietoja oheisista linkeistä: Suomen WWF:n: http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/kiljuhanhi/ kansainvälinen sivusto: http://www.piskulka.net/

Kahdensadan henkilön raja rikkoutui Suomen vuodarilistalla 2015 Pinnarissa. Kärjessä ollaan ennätysvauhdissa – 180 on jo saavutettu Porissa. 200 vuodaria rikki -ennätys saattaa tätä menoa hyvinkin mennä uusiksi tänä keväänä. Tämän hetkinen rekka taitaa olla 25.4. Vuosihan lähti hyvin käyntiin alkuvuoden rareilla, ja aivan viime päivinä on ollut bongattavissa mukavia lajeja, kuten mustanmerenlokkeja kaksin kappalein, töyhtökiuru sekä amerikantavi 

Lounais-Suomessa talvehtinut, mutta harvakseltaan havaittu isohaarahaukka havaittiin jälleen pitkästä aikaa, tällä kertaa Eurassa 29.3. Havainnoista ollaan kahta mieltä; joko lintuja on ollut enemmän kuin yksi, tai sitten yksi ja sama ad isomilkkari liikuskelee Lounaisrannikon tuntumassa ja näyttäytyy silloin tällöin harvoille ja valituille. Jälkimmäistä puoltaa mm. oikean siiven yhdessä käsisulassa oleva lovi, joka on samanlainen, kuin Nakkilassa ja Sauvossa talvella havaitulla