Uutiskategoria: Suomi

Salon Halikonlahdella on keltahemppo (Serinus serinus) joka varmistui 21.2.2015. Lintu on ollut paikalla ainakin pari päivää, mutta sitä ei oltu nähty vielä kunnolla. Keltahemppo on talviaikaan harvinaisuus, josta ei ole kautta aikain talvikauden havaintoja kuin tiettävästi toistakymmentä. 2000-luvulla Serinus on havaittu kolmesti, joulukuun alkupuolella. Salon lintu lienee Suomen vasta kolmas helmikuinen 

Maskusta löytyi 8.2.2015 Jyrki Kuuselan toimesta arokiuru (Melanocorypha calandra). Lintu tuli julkisuuteen 10.2., ja sitä oli alkuun pidetty kiuruna. Kyseessä on Suomen 12. havainto. Laji on viimeksi tavattu Suomessa keväällä 2010, Pellossa, ja sitä ennen vain kerran 2000-luvulla – marraskuussa 2007 Porissa. Kahdesti on tehty talviaikainen havainto, joulukuussa 1993 Joensuussa sekä talvehtiva lintu 1993-1994 Köyliössä. Köyliön arokiurun saalisti varpushaukka helmikuun alussa. Viime aikoina on uumoiltu, että kaakosta saattaisi eksyä Suomeen jotakin parempaa, koska ilmavirtaukset ovat olleet siihen otolliset. Nyt voisi olla sen mustakiurun paikka

Haminassa talvehtiva mustakaularastas (Turdus atrogularis) ei ole kovinkaan yksiselitteisesti määritettävissä. Punakaularastaan (T. ruficollis) tai risteymän mahdollisuutta ei kukaan maastotuntomerkkien tai kuvien perusteella voi poiskaan sulkea. Pohdintaa Birding Frontiersin blogissa. (2.2.2015/KuhPe) Haminan kaularastas aiottiin pyydystää rengastusta varten 4.2., mutta lintuapa ei enää löytynytkään. Tätä kirjoitettaessa lintua on etsitty parin päivän ajan, mutta uusia havaintoja ei ole tullut 

Haminasta löytyi naaraspukuinen mustakaularastas 21.1. pihlajien kimpusta. Löytäjä Eero Hietanen polkaisi havainnollaan näin ollen löytäjäkisan 2015 mukavasti käyntiin

1.1. pitää perinteisesti bongarit liikkeellä. Tällä kertaa halutuimpia lajeja olivat mm. Hailuodon mustakurkkurautiainen, Kolarin valkopäätiainen, Porin isosirri, Uudenkaupungin tulipäähippiäiset, ja vaikkapa Heinolan lapasorsa.

Kolarin Kurtakosta joulun alla löytynyt valkopäätiainen (Parus cyanus) herätti alkuun kysymyksiä risteymän mahdollisuudesta – niin kuin moni muukin Suomessa nähty valkopäätintti. Suomesta lienee 29 RK:n hyväksymää havaintoa valkopäätiaisesta vuodesta 1973 lähtien. Lajimääritys vaatii tarkkuutta; pään värityksen ohella valkoisen määrä pyrstössä, isoissa ja käsisiipien peitinhöyhenissä ovat oleellisimpia tuntomerkkejä. Kuvia Kolarin linnusta, sekä esim. Kuusamon risteymäksi tuomitusta linnusta 2007 löytyy myös Tarsigerista.

Vuosi lähenee loppuaan ja lajit kovenevat :) Hailuodon Marjaniemestä löytyi talviruokinnalta 8.12. Suomen kymmenes mustakurkkurautiainen (Prunella atrogularis). Linnun löytäjä sai kuvia linnusta pari päivää löytymisen jälkeen, jolloin tieto linnusta levisi tietoisuuteen. Tätä kirjoittaessa, 13.12. lintu on edelleen paikalla ja bongattavissa.

Marraskuun viimeisenä päivänä Nakkilan Leistilänjärveltä löytynyt isohaarahaukka (Milvus milvus) pysytteli talvi- ja kuukausipinnamielisten iloksi joulukuun puolelle. Paikalla oli 1.12. paljon ihahaa-staijareita, ja lintu näyttäytyi hienosti. Mikäli havainnot tammi-helmikuussa 2013 Lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla leijailleesta isohaarahaukasta lasketaan yhdeksi ja samaksi yksilöksi, kyseessä on Suomen kautta aikain toinen talviaikainen havainto. Helmikuussa 1949 Kalajoelta on löytynyt ammuttu lintu…

17. marraskuuta löytyi Luvian Säpistä sibiricus-alalajin isolepinkäinen. Sibiricus-ryhmän isolepinkäisistä ei ole koko WP:n alueelta tiettävästi kuin kaksi aiempaa hyväksyttyä havaintoa. Norjasta yksi havainto, ja Suomen ainoa RK:n hyväksymä havainto koskee isolepinkäistä Lanius excubitor sibiricus/borealis/invictus Turusta maaliskuussa 2000. Lisäksi Suomessa on havaittu viime vuosina muutamakin sibiricus, joiden määritys on syystä tai toisesta pöydällä. Azoreiden Corvolla havaittiin tänä syksynä samaan ryhmään kuuluva borealis-alalajin lintu. Isolepinkäisryhmän määritys- ja taksonomiaproblematiikka on monimutkainen vyyhti. Kuvia linnusta on Tarsigerissa

Lokakuu 2014 ei tarjonnut suuria yllätyksiä raririntamalla. Suurinta huomiota kuun harvinaisuuksista olivat varmasti suulat, joista Kanta-Hämeen nuorukainen valitettavasti menehtyi hoitoon pääsystä huolimatta. Ruskouunilintuja havaittiin neljä, toistaiseksi ainoa kashmirinuunilintu piipahti Utössä, mongoliankirvinen nähtiin sekä Utössä että Kirkkonummen Rönnskärillä, taigakirvisiä tuli tietoon neljä yksilöä. Pikkukanadanhanhi viihtyi alkukuusta Tohmajärvellä ja siperiankurmitsa kahlaili Yyterissä. Viitatiaisilla voisi uumoilla olevan jälleen pientä liikehdintää, ja samaa voisi sanoa tunturipöllöistä.