Uutiskategoria: Suomi

Ahvenanmaan perinteikäs pinnaralli taisteltiin raikkaassa koillistuulessa 21.3.2015. Voiton vei satakuntalaisenemmistöinen Otso Homeliuksen vapaapäivä (Petteri Mäkelä, Pasi Alanko, Jussi Mäkinen & Teppo Lehtola) ylivoimaisella lajimäärällä 82. Toiseksi tulleella Seagullsilla lajeja oli 77 ja kolmannen sijan ottaneella Team Ristisaarella 75. Päivän kokonaislajimäärä kipusi 110:een. Vaikka kevät onkin ollut aikaisessa, rallipäivänä muutto oli kylmän sään ja koillistuulen ansiosta seis. Päivän parhaita lajeja olivat mm. vain yhden joukkueen havaitsema muuttohaukka, useat lyhytnokkahanhet, pikkujoutsen, 11 vuorihemppoa, merisirri sekä niin ikään yhden ryhmän ilmoittama jääkuikka

Bongariliitto vietti 30-vuotisjuhliaan 14.3.2015 lauantaina Hotelli Presidentissä Helsingissä. Juhlissa esitelmöi englantilainen lepinkäis”guru” Tim Worfolk, joka valaisi lepinkäisryhmän pikku-punapyrstö-siperianlepinkäiset määritystä – tai sitten sekoitti päitä entisestään. Toisena esiintyjänä oli lintukuvaaja Arto Juvonen. Iltajuhlassa syötiin ja juotiin hyvin, kuultiin puheita ja laulua sekä Karno Mikkolan kuvallinen muistelmaesitelmä. Lisäksi yllätysvieraana esiintyi Uku Paal kertomalla ”Vastarannan bongareista”, eli Viron bongausmeiningistä. Tunnelma oli koko päivän positiivisen mukava ja leppoisa. Muutamia valikoituja kuvia Facebookissa

Rariteettikomitea kokoontui 7.–8.3.2015. Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii (Parikkala 1.–4.5.2013). Havainto koski nimialalajin hutchinsii yksilöä ja RK päätti sijoittaa havainnot tästä taksonista (alalajista) kategoriaan A.

Muuramesta löytyi sunnuntaina 8.3. ennätyssuuri punapäänarskuparvi (Netta rufina). Sen lisäksi että Nettaporukka on ennätyksellisen suuri, on se myös ennätysaikainen

Salon Halikonlahdella on keltahemppo (Serinus serinus) joka varmistui 21.2.2015. Lintu on ollut paikalla ainakin pari päivää, mutta sitä ei oltu nähty vielä kunnolla. Keltahemppo on talviaikaan harvinaisuus, josta ei ole kautta aikain talvikauden havaintoja kuin tiettävästi toistakymmentä. 2000-luvulla Serinus on havaittu kolmesti, joulukuun alkupuolella. Salon lintu lienee Suomen vasta kolmas helmikuinen 

Maskusta löytyi 8.2.2015 Jyrki Kuuselan toimesta arokiuru (Melanocorypha calandra). Lintu tuli julkisuuteen 10.2., ja sitä oli alkuun pidetty kiuruna. Kyseessä on Suomen 12. havainto. Laji on viimeksi tavattu Suomessa keväällä 2010, Pellossa, ja sitä ennen vain kerran 2000-luvulla – marraskuussa 2007 Porissa. Kahdesti on tehty talviaikainen havainto, joulukuussa 1993 Joensuussa sekä talvehtiva lintu 1993-1994 Köyliössä. Köyliön arokiurun saalisti varpushaukka helmikuun alussa. Viime aikoina on uumoiltu, että kaakosta saattaisi eksyä Suomeen jotakin parempaa, koska ilmavirtaukset ovat olleet siihen otolliset. Nyt voisi olla sen mustakiurun paikka

Haminassa talvehtiva mustakaularastas (Turdus atrogularis) ei ole kovinkaan yksiselitteisesti määritettävissä. Punakaularastaan (T. ruficollis) tai risteymän mahdollisuutta ei kukaan maastotuntomerkkien tai kuvien perusteella voi poiskaan sulkea. Pohdintaa Birding Frontiersin blogissa. (2.2.2015/KuhPe) Haminan kaularastas aiottiin pyydystää rengastusta varten 4.2., mutta lintuapa ei enää löytynytkään. Tätä kirjoitettaessa lintua on etsitty parin päivän ajan, mutta uusia havaintoja ei ole tullut 

Haminasta löytyi naaraspukuinen mustakaularastas 21.1. pihlajien kimpusta. Löytäjä Eero Hietanen polkaisi havainnollaan näin ollen löytäjäkisan 2015 mukavasti käyntiin

1.1. pitää perinteisesti bongarit liikkeellä. Tällä kertaa halutuimpia lajeja olivat mm. Hailuodon mustakurkkurautiainen, Kolarin valkopäätiainen, Porin isosirri, Uudenkaupungin tulipäähippiäiset, ja vaikkapa Heinolan lapasorsa.

Kolarin Kurtakosta joulun alla löytynyt valkopäätiainen (Parus cyanus) herätti alkuun kysymyksiä risteymän mahdollisuudesta – niin kuin moni muukin Suomessa nähty valkopäätintti. Suomesta lienee 29 RK:n hyväksymää havaintoa valkopäätiaisesta vuodesta 1973 lähtien. Lajimääritys vaatii tarkkuutta; pään värityksen ohella valkoisen määrä pyrstössä, isoissa ja käsisiipien peitinhöyhenissä ovat oleellisimpia tuntomerkkejä. Kuvia Kolarin linnusta, sekä esim. Kuusamon risteymäksi tuomitusta linnusta 2007 löytyy myös Tarsigerista.