Porista taas, päivää. Joulukuun alkupäivinä löytyi Porista hanhiparvesta pienempi kanadalainen. Linnusta on nyt saatu hyviä kuvia ja näyttää aika selvältä, että kyseessä on ”oikea” pinnakelpoinen pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii hutchinsii). Kuvia ja keskustelua löytyy Bongariliiton Facebook-ryhmästä. Porin havis on Suomen toinen nimialalajin edustaja. Suomen eka oli bongattavissa Parikkalassa 2013. Porin hutchinsii on lisäksi ensimmäinen talvihavainto lajista, mikäli tulee RK:ssa hyväksytyksi.

Suomen viides lehmähaikara (Bubulcus ibis) löytyi Vehmaalta 22.11. Maarit Eerolan hevoslaitumelta käppäilemästä. Havainto tuli tietoon illalla, mutta lintu oli edelleen paikalla 23.11. TVK tiedottaa, että on sovittu bongausjärjestelyistä; pihalle saa mennä jalan, mutta autot Vehmaan kivityömuseon P-paikalle Mynämäentie 157. Ks. Lintutiedotus. Myös viime vuonna Suomessa maleksi erityisen myöhäinen lehmähaikara marraskuussa. Mäntsälässä moottoritien varrella pitkään viihtynyt lintu ei aivan selvinnyt talvipinnakaudelle, kun se lensi auton alle marraskuun 25. päivänä. (23.11.2020/KuhPe)  Vehmaan lehmähaikara viihtyi paikalla joulukuun puolelle ollen uusi talvilaji Suomelle. Lintu on ollut hyvin bongattavissa 1. ja 2.12.

7.11.2020 löytyi Pohjois-Savon Iisalmesta maan kuudes pikkukiuru (Calandrella rufescens). Voisiko lintu olla itäinen cheleensis, sen tietävät määrittäjämiehet. Pikkukiuru on nähty Suomessa 2000-luvulla neljästi, kaksi ensimmäistä havaintoa on 60- ja 70-luvuilta.

Rariteettikomitean 155. kokous järjestettiin 22.8.2020 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden ilmoitusten lisäksi 46 uutta havaintoilmoitusta. Kokouksessa hyväksyttiin A-kategoriaan Suomen toinen havainto harmaapääsirkusta (Parainen 10.5.2020) ja kolmas havainto nokitaskusta (Eurajoki 4.–16.7.2020). Lisäksi hyväksyttiin Suomen yhdeksäs valkoperäsirri (Keminmaa 28.5.2020), yhdeksäs ja kymmenes pääskykahlaaja (Pori 2.5.2020, Kaarina 11.6.2020) sekä E-kategoriaan eskimohanhi/eskimo- x lumihanhi (Sipoo 17.5.2020). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm. amerikantukkasotkat (Kangasala 4.–11.5.2020 ja Parikkala 19.–27.5.2020), aavikkotylli (Hailuoto 4.–5.7. ja 9.7.2020), idänturturikyyhky (Inari 9.–23.5.2020), arotasku (Helsinki 1.–3.5.2020) ja mustapääsirkut (Kemiönsaari 22.5.2020 ja Oulu 12.–23.7.2020). Seuraava RK:n kokous pidetään tammikuussa 2021. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille ([email protected]) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 30.11.2020 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.

Suomen pesimälinnusto sai tänä kesänä uuden lajin, kun tulipäähippiäisen (Regulus ignicapilla) pesintä varmistui Porissa ja Helsingissä. Tulipäähippiäinen on laajentanut levinneisyysaluettaan hyvin nopeasti ja mm. Etelä-Ruotsissa se jo varsin runsaslukuinen. Muutama vuosi sitten Helsingissä tavattiin poikasia ruokkiva tulipäähippiäinen, mutta poikaset kuuluivat tavalliselle hippiäiselle ja risteymäpesinnänkin mahdollisuus mainittiin.

Satakunta ja Porin seutu imee rareja. Lauantaina 4.7. löytyi Eurajoelta yllättäen Suomen kolmas nokitasku (Saxicola caprata). Linnun löysi Kalle Haapala ja tätä kirjoitettaessa sade haittaa havainnointia taskupaikalla.

Korona-ajan pelätty tilanne toteutui, kun Jurmosta ilmoitettiin Suomen toinen harmaapääsirkku (Emberiza spodocephala) äitienpäivänä 10.5.2020. Linnun löysi ja kuvasi Ohto Oksanen. Yksi odotetuimpia lajeja päsähti verkkoon lintuasemasaarella, eikä bongausta voida epidemian takia järjestää! Poikkeusajan ohje kuuluu: Asukkaiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden takia on sellaiset asutut saaret, joiden yhteysalukset ovat toivoneet rajoituksia, asetettu bongauskieltoon. Tämä koskee 23.3.2020 illasta alkaen ainakin M/S Kökarin [M/S Eivorin] reittiä, kuten Jurmo ja Utö.  Lisäksi paikalliset ilmoittivat, että he eivät halua lainkaan turisteja saarelle. Emme halua konfliktia aseman ja paikallisten välille. Tiedotus saattaa muuten loppua kokonaan saarelta. Lintu on siis bongauskiellossa. 

Bongariliiton toimintaohje koronavirus (COVID-19) -epidemian ajalle.

Päivitetty 8.5.2020 Suomi ja koko maailma on koronaviruksen takia erittäin vakavassa tilanteessa. Osana toimenpiteitä Suomen hallitus on rajoittanut julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suosittelee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Lisäksi yli 70-vuotiaiden tulee huolehtia siitä, etteivät he poistu kotoa kuin välttämättömissä asioissa. Tilanne muuttuu jatkuvasti, ja rajoituksia voidaan saattaa valtion toimesta voimaan nopeastikin. Bongariliiton hallitus ohjeistaa huomioimaan rajoitukset ja suositukset kattavasti myös bongaustilanteissa ja toimimaan seuraavien ohjeiden mukaisesti:

• Kaikki Lintutiedotuksen suurharvinaisuudet (ml. Suomelle uudet lintulajit) ilmoitetaan Työvaliokunnan kautta.
• Mikäli on mitään syytä epäillä, että pienemmänkin harvinaisuuden ilmoittaminen voi aiheuttaa tartuntariskin – esimerkiksi ahdas lintutorni -, ottakaa yhteyttä Työvaliokuntaan.
• Kokoonnutaan bongauspaikoilla korkeintaan 10 henkilön ryhmiin, tämä käsittää myös lintutornit.
• Pidetään huolta, että turvaväli (noin 2 metriä) säilyy tilanteessa kuin tilanteessa.
• Korostetaan nopeaa vaihtuvuutta havaintotilanteissa, kuitenkin niin, että lintu pysyy hallussa – tavoitteena on, että kaikki näkevät linnun
• Tarvittaessa odotetaan kauempana autoissa tai hajallaan pääsyä bongauspaikalle.
• Ohjeistetaan muita tovereita ja harrastajia paikan päällä.
• Muistututamme myös bongarin ohjeista https://www.bongariliitto.fi/yhdistys_jasenyys/jasenyys/bongarin_toimintaohje, joissa tiedon välittämistä muihin kanaviin (esim. Facebook tai Whatsapp) kehotetaan välttämään, mikäli bongaustilanteesta voi aiheutua haittaa.
• Pinnakättelyistä luovutaan toistaiseksi. Suositellaan ruotsalaisten käyttämää krys-käsimerkkiä, tyyli on vapaa.

Bongaussulkuun asetetut alueet

Asukkaiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden takia on sellaiset asutut saaret, joiden yhteysalukset ovat toivoneet rajoituksia, asetettu bongauskieltoon. Tämä koskee 23.3.2020 illasta alkaen ainakin M/S Kökarin reittiä, kuten Jurmo ja Utö. Bongariliiton hallitus seuraa tilannetta – kuten myös jokainen vastuuntuntoinen bongari. THL:n ohjeet toiminnasta löydät osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19 Tämä ohjeistus päivittyy aina, kun siihen on tarvetta. Bongariliiton hallitus seuraa tilannetta. Hallituksen puolesta,

Bongariliiton hallitus on akuutin koronavirusepidemian vuoksi päättänyt siirtää 21.3.2020 pidettäväksi tarkoitetun yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen järjestettäväksi kesäkuussa 2020 BirdLife:n kevätkokouksen yhteydessä. Tarkemmista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. Samasta syystä Ahvenanmaan ralli siirtyy Bongariliiton hallituksen päätöksellä aikaisintaan syksylle. Kaikki jo maksetut ilmoittautumismaksut palautetaan täysimääräisesti. Järjestävä taho pahoittelee ja palaa asiaan syksymmällä.

Rariteettikomitean 154. kokous järjestettiin 14.–15.3.2020 Hangossa. RK:n Kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden ilmoitusten lisäksi 50 uutta havaintoilmoitusta. Kokouksessa hyväksyttiin A-kategoriaan Suomen ensimmäinen havainto phoenicuroides-alalajin punapyrstölepinkäisestä (Sastamala 12.–29.10.2016). Lisäksi hyväksyttiin Suomen neljäs lehmähaikara (Hattula 20.10.2019, sama yksilö on aikaisemmin hyväksytty Janakkalasta 25.10.2019 ja Mäntsälästä 27.10.–25.11.2019), neljäs amerikankurmitsa (Siikajoki 16.–19.10.2019) ja viides pikkukiuru (Pori 17.6.2019). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa pikkutrappi (Suomussalmi 13.6.–14.7.2019), aavikkotylli (Siilinjärvi 4.7.2019), arotasku (Pori 27.9.2019, Finström 30.9.2019 ja Pori 2.–4.10.2019), aavikkotasku (Nokia 24.–26.10.2019), alalajin senator punapäälepinkäinen (Joensuu 25.–30.9.2019) ja mäntysirkku (Raisio 19.12.2019 alkaen). Rariteettikomitea teki päätökset uusintakäsittelyssä olleista nuorista islandica-alalajin mustapyrstökuireista, idänturturikyyhkyn alalajeista ja mustakaularastaista. Tehtyjen selvitysten perusteella nuoret itäiset nimialalajin mustapyrstökuirit voivat olla hyvin islandica-alalajin näköisiä. Tämän takia joitakin aiemmin hyväksyttyjä havaintoja hylättiin ja vain seuraavan viiden havainnon katsottiin täyttävän uudet, tiukemmat kriteerit: Hanko 11.–24.9.1999, Salo 13.9.2007, Helsinki 14.–24.9.2016, Lempäälä 24.–25.8.2017 ja Espoo 19.8.–15.9.2017. Idänturturikyyhkyistä tehtyjen selvitysten perusteella alalajien meena ja orientalis määrittäminen ei ole aina suoraviivaista, ja välimuotoisiakin yksilöitä tunnetaan. Alalajeilla on vaihettumisvyöhykkeitä Länsi-Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Uusien kriteerien perusteella Suomen havainnoista 17 hyväksyttiin alalajiksi meena, kolme alalajiksi orientalis ja yhdeksän jäi määrittämättä alalajilleen. Etenkin Pietarin ja Moskovan museonäytteisiin perustuva mustakaularastasselvitys osoitti, että muiden siperialaisten rastaslajien risteymävaikutus lisääntyy mustakaularastaissa itään päin mentäessä. Selvitykseen perustuvien kriteerien perusteella rariteettikomitea jakoi Suomen havainnot seuraaviin luokkiin, joista luokat 1–3 lasketaan mustakaularastaiden yksilömääriin:

1. klassiset mustakaularastaat sekä mustakaularastaina julkaistavat havainnot, joista vähäisiä kauneusvirheitä ei pystytty poissulkemaan (25 yksilöä)
2. havainnot, joissa on todettavissa mustakaularastaalle sopimattomia vähäisiä kauneusvirheitä (21 yksilöä)
3. havainnot, joista ei risteymän mahdollisuutta voitu täysin poissulkea (21 yksilöä)
4. mustakaularastaan ja punakaula-/ruoste-/ruostesiipirastaan risteymät (6 yksilöä)
5. hylätyt havainnot, joissa dokumentaatio ei riitä määrittämään lintua musta- tai punakaularastaaksi tai risteymäksi (22 yksilöä)

Lisäksi rariteettikomitea muutti laajojen selvitysten perusteella seitsemän lajin luonnonvaraisuutta kuvaavaa kategoriaa (kategoriat A–E). Uudet kategoriat ovat seuraavat:

• tiibetinhanhi: vuodesta 1995 lähtien kategoria C (yksilöt ovat peräisin karanneista tai vapautetuista yksilöistä muodostuneesta nykyisin elinvoimaisesta kannasta)
• lumihanhi: kategoria E (varma tai lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen)
• siperiantavi: kategoria A (tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vuoden 1949 jälkeen; lajista on Suomesta myös yksi E-kategorian havainto)
• kiinanriisihaikara: kategoria D (laji, joka ei ole lähes varmasti luonnonvarainen tai lähes varmasti karkulainen)
• jakobiinikäki: kategoria D
• sitruunahemppo: kategoria A
• ruskopääsirkku: kategoria A

Näiden muutosten jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 482. Kategorioiden tarkastelu on vielä joidenkin lajien (mm. pohjoisamerikkalaiset siemensyöjät) osalta käynnissä. Mustapyrstökuirien, idänturturikyyhkyjen ja mustakaularastaiden määrittämisestä sekä kategoriapäätöksistä tullaan kertomaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa rariteettikomitean katsauksessa ja tulevissa Linnut-lehden artikkeleissa. Seuraava RK:n kokous pidetään 22.8.2020. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille ([email protected]) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2020 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla. Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.