Uutiskategoria: Suomi

Uusi vuosi 2019 alkoi lumi- ja räntäsateisissa tunnelmissa, mutta se ei ekaekaa-bongareita haitannut. Päivän tähti oli varmaankin Alajärven meena-alalajin idänturturikyyhky. Kauhajoelta löytyi suopöllö ja Lempäälän allihaahkaa bongattiin, ja vaellukselta ruokinnoille jääneitä lapintiaisia oli etelässä muutamakin listattavaksi. Ekaekaa kärki on Jussi Lindström lajimäärällä 175.

Pinnakärki Pekka Komi on ottanut reilussa vuodessa huiman kaulan kakkossijalla olevaan Jukka Sillanpäähän. Kompe meni kärkeen Säpin pallidalla eli vaaleakultarinnalla 9.10.2016. Joroisten aasianpääskykahlaajan jälkeen 14.7.2017 Silju ei ole onnistunut saamaan yhtään elistä. Kompe on sen sijaan tykittänyt  välimerenhaukan Espoosta 21.8.2017, upean kastanjasirkkupaikon Säpistä sekä nyt ruskohaikaran Kouvolasta. Kärjen elismäärät ovat nyt Komi 438, Sillanpää 434 ja Nummelin 433.

Vaaleakiitäjä hoidettiin kuntoon Korkeasaaressa ja lintu vapautettiin onnistuneesti 9.11. Lintu lähti vapauttajansa käsistä sulavasti lentoon ja nousi korkeuksiin ottaen nähtävästi suunnan SW. Hieno hetki on videolla katsottavissa ainakin Bongariliiton Facebook-sivulla.

24.10. löytyi Säpin lintuasemasaarelta Suomen 2. kastanjasirkku (Emberiza rutila). Linnun löysi Hanna Aalto. Kyseessä on kovan luokan harvinaisuus; WP:ltä on aiemmin vain 10 havaintoa. Suomen ensimmäinen rutila havaittiin 30.9.2002 Uudessakaupungissa.

Rarisyksy sai jatkoa 4.10., kun Kemiönsaaren Björkbodasta löytyi Suomen kolmas amerikankurmitsa (Pluvialis dominica). Lintu oli pellolla kapustarintaparvessa ja bongattavissa vielä tätä kirjoitettaessa 5.10. Kaksi aiempaa Suomen havaintoa ovat lokakuulta 2009 Hailuodosta ja syyskuulta 2013 Lumijoelta.

Juuri kun allekirjoittanut oli hymähtänyt huvittuneesti nähtyään illalla 30.9. Tiiran etusivulla havainnon kalliopääskystä, piippasi puhelin ja kyseinen kalliopääskyhavainto tuli välitettynä Lintutiedotukseen ”Kalliopääsky, Rovaniemi, Tiirassa kuvan kera”. Ja totta tosiaan, Tiirassa on Ismo Pyhtilän kuvaama kalliopääsky ilmoitettuna Rovaniemen kirkolta! Kyseessä on Suomen neljäs havainto, ja ensimmäinen mantereelta ja vielä sisämaasta. Pääsky on nähty maassamme 1988 ja 2003 Lemlandin Lågskärillä ja 2009 Porvoon Söderskärillä. Havainnot ovat toukokuun lopulta ja kesäkuun alusta. Mielenkiintoista, jopa yllättävää lajistoa on tarjonnut tämä syyskuu.

23.9. Limingan Virkkulassa retkeilleen Kalle Hiekkasen näkökenttään osui melkoinen yllätys, kun komea munkkikorppikotka (Aegypius monachus) liiteli matalalla horisontissa ja jäi lopulta niityille paikalliseksi. Myöhemmin kiertelevä lintu on onnistuttu bongaamaan. Munkkikorppikotkasta on aiemmin Suomesta kaksi hyväksyttyä havaintoa: 2010 pitkin rannikkoa muuttava, useasta pisteestä bongattu lintu ja 2014 Lappeenrannassa nähty yksilö. Molemmat havainnot ovat toukokuulta, joten Limingan lintu on eka syksyinen.

19.9. Lintutiedotus piippasi Suomen viidennen etelänisolepinkäisen (Lanius (meridionalis) pallidirostris) Porin Maaviikistä. Kovan lepinkäisen löysivät Tapani Lilja ja Pekka Eriksson. Kyseessä on Suomen viides havainto. Suomen eka löytyi Lågsilta 31.10.1981, jolloin kaikki isot lepinkäiset olivat vielä isolepinkäisiä. 2000-luvulta on kaksi havaintoa. IOC:n listoilla pallidirostris on splitattu omaksi lajikseen.

Jalohaikarapari pesi Porvoossa harmaahaikarayhdyskunnassa ja sai neljä poikasta maailmalle. Lue BirdLifen tiedote

Suomen toinen kyläpöllönen (Otus scops) löytyi – uskomatonta, mutta totta – samoilta hoodeilta kuin maan ensimmäinenkin kesällä 2011, Hämeenlinnasta. Facebookin Suomen Linnut -ryhmään ilmestyi Leila Uotisen hyväntuulinen postaus “Hyvää yötä, sarvipöllön myötä” ja kuvassa torkkuu KYLÄPÖLLÖNEN. Löytäjä tosin ihmetteli pöllön sarvien pienuutta. Lintu löytyi siis Hämeenlinnan Lammilta illalla 22.5.

(22.5.2018/KuhPe)

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, seuraavana päivänä Lammin kyläpöllösen löytymisestä ilmoitettiin myös Kristiinankaupungin Siipyystä huuteleva kyllönen! Äänitteestä päätellen kyläpöllöselle vastaili löytöiltana naaras varpuspöllö!

Lammin linnusta ei enää tehty uusia havaintoja, joten teoriassa on mahdollista, että Hämeenlinnan lintu siirtyi Kristiinankaupunkiin. Kumpi olisi suurempi ihme, se, että pöllöjä olisi kaksi vai se, että Lammin lintu löytyisi melkein 300 kilometrin päästä alkuperäisestä löytöpaikasta huutelemassa?